Pinal Del Rio -sikaarinpolttajien taivas

Niinhän se on, että kun kerran lähtee matkaan pitää saada maasta irti kaikki mahdollinen. Tai ainakin melkein. Me lähdimme Havannasta uudenvuoden aattona päiväretkelle Pinar del Rion maakuntaan.

Pinar del Rioon Havannasta pääsee moottoritietä pitkin. Vaikka kyseessä on moottoritie, ei Tie ole parhaassa kunnossa moottoritieksi. Opas kertoi, että tien rakentaminen on jäänyt osittain kesken mm siltoja on paljon rakentamatta loppuun.

Matkalla Pinar del Rioon maaseudun näkymät yllättää. Olin ollut uskossa, että nuo vanhat autot ovat vain turistivaltti ja käytössä vain turisteja kyyditsevillä kuskeilla. Mutta ei on niitä muuallakin. Muita menopelejä moottoritiellä ovat hevoset ja härkävankkurit. Niitä, kuten tien kuoppia, bussi joutuu väistelemään ja matkanteko kestää.

IMG_0055 (3).JPG
Harmi ettei maantieltä ole yhtään kuvaa mutta tässä näitä Pinarin rancheja

Tienvarsilla näkyy maatiloja ja rancheja. Köyhyys näkyy kaikkialla, vai onko se köyhyyttä? Näkymä on paluuta menneeseen 50-luvulle tai jonnekin kenties vielä myöhempään vaiheeseen. Kuubassa maakuntien elintasot ovat hyvin erilaisia ja se on nähtävissä. Pinar del Rio on  paremman elintason maakunta. Elintason tuo tupakanviljely. Alue tuottaa 70% maan tupakantuotannosta. Maailman parhaat sikarit tulevat täältä. Rommi ja sikaarit ovat Kuuan the juttu.

Alue on maan vehreintä seutua ja siellä sijaitsee Guanicoguanicovuoret. Pinar del Rion maakunnassa on kuuluisa Vinalesin laakso, joka on yksi Kuuban Unesco kohteista. Laakso on vaikuttava yhdistelmä kalkkikivikalliota ja rancheja tupakkaviljelmineen.

Ajamme ensimmäiseksi Pinar del Rion kaupunkiin. Kaupunki näyttää hyvin perinteiseltä kuubalaiselta kaupungilta. Tupakkatehtaaseen emme harmiksemme pääse, koska se on kiinni uudenvuodenaattona. Korvikkeeksi pääsemme piipahtamaan likööritehtaaseen. Bussista ulos päästyämme paikalliset mummot ovat vastassa pyytäen rahaa. Tähän saa tottua tässä maassa. Mutta onneksi jättävät meidät helposti rauhaan.

img_0008-2.jpgIMG_0011IMG_0013

Kaupungista lähdemme kohti tuota kuuluisaa Vinalesin laaksoa. Päädymme katselemaan laaksoa yhdeltä suositulta  näköalapaikalta.

IMG_0018 (2)
Salsaa tarjolla näköalapaikalla
IMG_0026 (2)
Ja mitkä upeat näkymät laaksoon

IMG_0049.JPG

IMG_0042 (2)IMG_0044

Näköalapaikalta ajelemme maatilalle, missä viljellään tupakkaa.

Maatilalla maanviljelijä kertoo sikarin viljelemisestä ja näyttää kuinka sikaareita kääritään. Maanviljelillä on lupa myydä tupakkaa 10% tuotannosta. Muu osa menee valtiolle.

IMG_0115IMG_1.0103IMG_0108

Sitten onkin lounaan aika. Lounastamme laaksossa, missä Castro on aikanaan antanut toimeksiannon maalata ”esihistoriallisen” kalliomaalauksen  (Leovigildo Gonzalesin Mural de prehistoria). Kaikki on siis mahdollista :). Melkoinen on tuo kalliomaalaus.

Alkujuomaksi meille tarjotaan pina coladaa, johon saa itse kaataa rommia niin paljon kuin sielu sietää. Juoma on kylmää ja raikastaa kummasti olotilaa. Pöytään tuodaan ruoka: salaattia, maniokkia (meille uusi tuttavuus), riisiä, mustia papuja ja sikaa. Vastapäätä istuvien japanilaisten kanssa ihmettelemme, mitä tuo maniokki on. Ja siihen toteamme, että kai jotain sellaista, mitä pitää syödä. Muuten tuo ateria, mitä tarjotaan, on hyvin tyypillinen kuubalainen ateria. Jälkiruokaa on tarjolla, vanukasta. Ruokailun ajan trubaruudit sulostuttavat meitä lauluillaan.

IMG_0087

IMG_0081

Ruokailun jälkeen edessä on vielä yksi kohde: intiaaniluola. Opas kertoo, että luola on löydetty 30-luvulla. Alueella on ennen eurooppalaisten tuloa asunut intiaaneja; sibokseja ja guantameroja. Sitten tuli eurooppalaiset, jotka häätivät intinaanit pois….Luolassa on pimeää, tietysti. Meidät istutetaan veneisiin, joilla pääsemme paremmin tarkastelemaan luolaa.

IMG_0133IMG_0141IMG_0153 (2)

Intiaaniluolien jälkeen on aika palata Havannaan.  Melko väsyneinä ja nuutuneina palaamme hotellille. Suihkun ja vaatteiden vaihdon jälkeen mietimme, mitä tehdä uudenvuoden aattona. Me emme ole varautuneet mihinkään ihmeelliseen. Joka paikkaan pääsymaksu on tuplahintainen. Lähdemme illalliselle. Löydämme muutaman korttelin päästä mukavan paladiaksen, missä syömme maittavan rapu/kalalautasen. Pihalla tirisee kokonainen possuvarras. Kokki kehuu, että vartaassa on jo toinen possu.  Illallisen jälkeen käyskentelemme kaupungilla. On hiljaista. Opas oli kertonut päivällä, että uutta vuotta vietetään perhepiireissä kotosalla.

 

IMG_0161
Ihan parasta Kuuban ruokaa

Hotellin yökerhoon kulkeutuu nuorisoa. Se paikka ei houkuta meitä. Aika erilaiseksi muotoutuu vuodenvaihteemme. No ei sillä nyt niin hirveästi ole väliä, koska olemme saaneet nähdä niin paljon. Ulkona ei puolen yön aikaan ammuta raketin rakettia. Taloista kuului hurraa huutoja ja vettä heitetään ulos ikkunoista. Sen mukana uskotaan menneen vuoden huuhtoutuvan pois. Oppaamme kertoi päivällä, että joku onnellinen voi kulkea matkalaukun kanssa. Se kuulemma tietää onnellista tulevaa vuotta ja kenties matkaa.

IMG1_0111.jpg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close