Lokakuussa yövyimme Saharan autiomaassa tokihan mielenkiinnosta oli tehtävä retki Wadi Rumin aavikolle, jota paljon olin kuullut kehuttavan.
Muutama fakta Wadi Rumista
Wadi Rum (arab. وادي رم) on Jordanian eteläosassa oleva laakso ja vadi eli kuivunut joenuoma. Laakso on muodostunut hiekkakivi- ja graniittikallioon. Se on noin 50 kilometriä Punaisesta merestä ja Aqabasta koilliseen.
Laakso on ollut asutettu jo esihistoriallisesta ajoista asti. Monet kansat, kuten nabatealaiset, ovat jättäneet merkkinsä alueelle kivimaalauksina ja temppeleinä. Tällä hetkellä laaksossa asuu useita beduiiniheimoja.
Wadi Rum tunnetaan yhteydestään brittiläiseen upseeriin T.E. Lawrenceen, joka piti tukikohtaa siellä arabikapinan aikoina 1917–1918. Hänestä kertovaa elokuvaa Arabian Lawrencea kuvattiin myös alueella. Aluetta on käytetty Marsin korvikkeena elokuvissa kuten Red Planet, The Last Days on Mars ja Yksin Marsissa. (Lähde: wikipedia)
Alue kuuluu unescon maailmanperintökohteisiin.
Wadi rumiin on mahdollista tehdä yli yön retkiä tai ihan vaan iltapäiväretkiä, kuten me teimme. Iltapäivällä nousimme bussiin. Wadi rumille ei Aqabasta ole pitkä matka. Noin 50 km.
Autiomaan eläimet
Useimmat eläimistä liikkuvat vain öisin. Voit nähdä matelijan, siinainagaman (Pseudotrapelus sinaitus), viilettävän kallionkolossa, Lintuja voit nähdä myös esim surutaskun ja Jordanian kansallislinnun rotkopunavarpusen. Lisäksi Wadi Rum on kuuluisa siitä, että keväisin ja syksyisin sen taivaat täyttyvät muuttomatkoilla kaartelevista petolinnuista. Vaikeasti havaittavia autiomaan asukkeja ovat esimerkiksi koloistaan kurkkivat hiirimäiset gerbiilit ja muut nisäkkäät. Myös alueen kahta myrkyllistä käärmelajia sekä skorpioneja näkee harvoin.
Kivenkoloihin kerääntyy vettä, sillä eläimet pärjäävät aavikolla.
Itse en nähnyt yhtäkään eläintä. Ainoastaan linnun ääntä kuului kaukaa horisontissa.
Beduiinit
Myös beduiinit puhututtavat tällä retkellä. Heitä asustelee tai kiertää paikasta toiseen Lähi-Idässä ja aavikolla. Jordaniassa beduiineja asuu noin 1,2 miljoonaa. Ovat tottuneet kiertoelämäänsä. Mukana on eläimet ja omaisuus. Leiri pystytetään sinne, mistä löytyy ruokaa. Eivät kaipaa paikallaan oloa. Jordania on oppaan mukaan rakentanut beduiineille asumuksia, perustanut kyliä. Kyliin tarjottu terveydenhuoltoa ja lapsille opetusta. Näistä toimenpiteistä huolimatta kaikki ei halua muuttaa asumuksiin vaan haluavat elää vapaana.

Näistä kertomuksista herää syvempää pohdintaa. Onko tuo oikein? Onko länsimainen kulttuurimme oikea? Onko kaikkien ihmisten oltava ja toimittava samalla tavoin? Tapetaanko toimenpiteimmälle jotain arvokasta vanhaa perinnettä ja heimoja, joita joka maailmankolkassa on. Miksi emme voi antaa niiden olla, jotka haluavat omaa elämäänsä elää? Välttämättä se tapa jolla elävät ei olekaan väärä ja epäoikeudenmukainen, jos vaikka pohdimme lasten ja naisten asemaa. Mikä on siis oikein?

Retkellä Wadi Rumissa
Me pysähdymme matkalla ihmettelemaan höyryveturia, joka on tarkoitus käynnistää matkaan seuraavana päivänä, joka sattuu olemaan maalle tärkeä itsenäistymiseen liittyvä merkkipäivä. Aqabassa olemme nähneet mainoksen, missä tarjotaan mahdollisuutta ostaa matkalippujalippuja välille Aqaba-Wadirum. Höyryveturi sopii hyvin ympäristöönsä. Tulee länkkärimeininki olo. Kiipeän sisään junaan. Hetken jopa kuvittelen, mitä junamatkailu on ollut menneenä aikana.
Jordaniassa ei ole kuin yksi junarata. Tämä rata kuljettaa tavaraa satamasta Jordanian muihin kaupunkeihin. Henkilömatkaliikennettä ei ole.
Nopean pysähdyksen jälkeen jatkamme matkaa visitor centeriin, mistä saamme pääsylipun aavikolle. On aika jättää meitä kuljettaneen bussin ja siirty avolava-autojen kyytiin.
Matka alkaa. Hiekka pölisee. On pakko laittaa huivia suun eteen. Ensimmäinen pysähdyksemme on erään hiekkadyynin kohdalla. Opas pyytää ottamaan kengät pois, jotta on helpompi kiivetä hiekassa. Joka metrillä/askelmalla pääsee hieman eteenpäin, sillä aina valuu myös hieman alaspäin. Itse en kiipeä ihan ylös asti, vaan jään puoleen väliin.
Komeat ovat näköalat. Seuraava steppi on paikassa, jossa voi auton vaihtaa kameliin. Samassa paikassa on esihistoriallisia piirroksia kalliossa. Merkinnät ovat aikanaan silkkitien kulkijoille kertoneet, onko paikassa vettä ja ravintoa.

Taas matka jatkuu. Seuraava steppi on iltapäivätee paikassa, missä on mm T.E.Lawrence/wikipedia muistomerkki. Hän oli sotilas, kirjailija ja arkeologi, joka mm oli mukana Aqaban valtauksessa. Hän on kirjoittanut sotamuistelman Seven Pillards of wisddom. Samassa paikassa on kuvattu elokuvia mm Arabian Lawrence sekä noita muita edellä mainittuja elokuvia. Jordanian kuningas auttoi kuvausten valmisteluissa, koska näki kuvaamisen aavikolla tärkeäksi matkailulle. Oikeassa taisi olla hän.

On hieman kylmä. Tee lämmittää hieman. Teen nautiskelun jälkeen ajamme hieman eteenpäin ja kiipeämme kalliolle bongaamaan auringonlaskua. On hieno katsoa, kun ilta hämärtyy ja kalliot sekä hiekka muuttaa väriään. Auringon käydessä nukkumaan kävelemme leiriin, missä meille tarjotaan illallista. Yllätyksemme tarjolla on vaikka mitä rosvopaistia ja erilaista kansallisruokaa.




Retken taso hyvä verratessa Saharaan mutta täytyy sanoa, että Wadi rum ei vedä vertoja Saharalle!
Linkki viralliselle sivuille: Wadi rum. jo
En ole käynyt koskaan aavikolla, joten vaikka kerroit, että ei vedä vertoja Saharalle, niin voisin kuvitella tämän olevan ensikertalaiselle kuitenkin vaikuttava kokemus. Löytyikö hiekkaa kaikista tavaroista vielä pitkään matkan jälkeen? 😀
TykkääLiked by 1 henkilö
Kyllä paikka Saharasta huolimatta oli upea. Jollain tavoin se oli erilainen, koska siellä oli kalliotakin. Vaikka paljain varpain siellä olimme, hiekkaa ei ollut kuin kilotolkulla lenkkareissamme, joita siivooja saikin sitten lattialtamme imuroida 🙂 Pohdinkin kun siellä oli pikkupoikia, jotka kierivät alas dyyniä, kuinka hiekassa he mahtoivatkaan olla! Ehdottomasti jos Jordaniaan matkustaa, suosittelen käymään aavikolla.
TykkääTykkää
Mua kiinnostaa hirveästi käydä Jordaniassa 🙂 Ja haluaisin viettää yön teltassa Wadi Rumilla. Tuo juna oli varmasti siisti nähdä 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Näin juuri kuvan jostain luksusmajoituksesta (kuutio) Wadi rumissa. Sellaiseen voisi itsekin majoittautua. Olimme juuri lokakuussa yön Saharassa, siksi jätimme yöpymisen väliin.
TykkääTykkää
Juna sopi hyvin ympäristöönsä!
TykkääTykkää
Kiinnostavaa lukea muidenkin kokemuksia Wadi Rumista. Me näimme joitakin eläimiä lounastauollamme: opas vei ylijääneen leivän pienen matkan päähän kivelle, ja saimme ihmetellä, kun muutamia lintuja ja liskoja tuli apajille.
Pääseekö Wadi Rumiin nykyään junalla? Me tulimme Petrasta pikkubussilla ja jatkoimme Aqabaan taksin kyydissä. Kiva, jos Aqabaan on nykyään enemmänkin matkustusvaihtoehtoja.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kun lukee kohteesta, missä on käynyt sitä niinkuin reissaisi uudestaan paikassa. Tuo juna kulkee vain kerran vuodessa tuon heidän juhlapäivän kunniaksi. Henkilöliikennettä Jordaniassa ei ole.
TykkääTykkää
Noissa erämaisissa aavikoissa on oma hienoutensa. Mutta tykkään kuitenkin enemmän parempien selviytymismahdollisuuksien paikoista, paikoista joissa on puustoa ja vettä.
Tuollakin olisi hieno käydä, mutta joka paikkaan ei voi päästä. Ja tuolla taitavat päiväpatikointireitit olla vähissä? 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Patikkareittejä tuolla ihan varmasti on. Tarvitsee vaan eri opasöalvelua kuin me käytimme matkatlimiston yleistä. Paikallisista toimistoista varmaan saisi tietoa. Yksin alueelle ei kaiketi ole lupaa mennä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kovin kiehtova paikka, toivottavasti joskus osuu matkalistalle Jordania! Itseäni ehkä hiukan kutkutaisinyöpyä tuolla aavikolla, olisi varmasti kokemus!
TykkääLiked by 1 henkilö
Yöpyminen aavikolla on once of lifetime kokemus. Itsekin voisin uusia sen luksus majoituksen ollessa kyseessä. Tuolla emme lähteneet kyselemään, koska Saharasta oli niin vähän aikaa.
TykkääTykkää
Olette olleet samalla retkellä kuin me vuosi sitten 🙂 Silloin oli puhetta, että yöt olivat niin kylmiä ettei yöpymistä suositeltu. Katsoin muuten vähän aikaa sitten Yksin Marsissa elokuvaa toisella silmällä ja mietinkin maisemia katsellessa, että oliko se kuvattu Wadi Rumissa. Tykkäsin aavikosta kovasti ja onneksi tuli mentyä, koska meinasin ensin jättää sen väliin..
TykkääLiked by 1 henkilö
Kyllä vaan olemme taitaneet olla samalla retkellä. Juurikin yksin Marsissa elokuvaa oli kiva katsoa juuri sen vuoksi, että kuvauspaikalla olimme olleet edellisellä viikolla.
TykkääTykkää
Olen ollut tällä samalla retkellä ja tykästyin kovasti maisemiin ja koko tunnelmaan. Olen ollut myös Saharassa, mutta jotenkin pidin kyllä enemmän Wadi Rumista.
TykkääLiked by 1 henkilö
Taitaa olla makuasioita😀hyvä tieto niille, jotka pohtii sinne menla!
TykkääTykkää
Jordaniassa on kyllä huikeita maisemia, niin karun kaunista – ja kaiken sen vastapainoksi mystinen Petra! Haaveilen edelleenkin yöstä teltassa Wadi Rumissa tähtitaivaan alla, ihan harmittaa etten sitä edellisellä reissullani toteuttanut…
TykkääLiked by 1 henkilö
Sitten on syy matkustaa uudelleen!
TykkääTykkää
Toi on kyl semmonen paikka minne mä viel joku päivä haluan! Tonne ja Petraan. Myös toi beduiinien nomad-life on yks juttu, mitä olis mielenkiintosta seurata jonkin aikaa sivusta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Toivottavasti pääset. Kai se tuo kiertolaisuus on verissä. Onko loppujen lopuksi meidän ”sivistynyt” elämä oikea tapa elää. Helppoa tuo ei kai ole. Olisi kyllä mielenkiintoista seurata. Muuten joku uusiseelantilainen (olikos maa oikein) on kirjoittanut kirjan married with beduin. Melkein sen jo ostin.
TykkääTykkää