Muistot ovat kultaa. IGTT:n teema on toukokuussa aihe: tänne haluaisin palata. Palataampa me muistoon ja ajassa melko kauas eli ensimmäiseen matkaani ja matkaan, joka mullisti 17-vuotiaan nuoren naisen elämän.
Kuvituksena jutussa on kuvia IGTT -teeman mukaisesti instagrammista, jotka ovat myöhäisemmiltä Kreikan matkoilta. Tuolta ajalta kun kuvia ei juurikaan ole jäljellä.
Olin sinä keväänä 17-vuotias ja lukion toisluokkalainen. Satuin laittamaan markalla yhden rivin lottoa ja kuinka ollakaan…..jossain vaiheessa kotiin tuli postiosoituslappu. Lappu pyöri aikansa toimistohuoneen pöydällä, kunnes eräänä päivänä huomasin; sehän on tarkoitettu minulle.
Lähdin postiin. Postissa myyjä kysyi, että laitetaanko rahat tilille vai otanko käteisenä. Katsoin allekirjoittaessa että ahaa joku kympin lottovoitto, antaa mennä tilille.
Ulos sitten lähtiessä katsoin lappua uudelleen -mitääääh, mitäääh? Nollia olikin enemään. Olin voittanut lotossa yhtä numeroa vaille päävoiton. Pääpottina tuolloin oli 5 mijoonaa markkaa. Yhdestä kiinni oli siis kiinni oma elämäni! Ja se yksi numero, mistä juttu oli kiinni, sattui olemaan totaalinen huti, nimittäin vielä juuri se viereinen numero! Hiukankos tuo harmitti. Mutta no Sain sentään 10 000 mummon markkaa tililleni. Oli sekin melko paljon lukion tokaluokkalaiselle.
Onnesta sekaisin pyöräilin kotiin ja voi sitä riemua. En tiennyt miten päin olisin ollut. Olin sinä keväänä todella paljon haaveillut makustamisesta. Jotkut koulussa lähti vaihto-oppilaaksi, kielikouluun jne. Meillä ei ollut rahaa moiseen. Matkojakin olimme tehneet korkeintaan lappiin. Ei se ollut tapana! Suvusta ainoastaan enopuoli oli reissanut merimiehenä pitkin maailmaa.
No nyt tilanne oli toinen, nyt minulla olisi rahaa toteuttaa toiveitani. Olin haaveillut Italiasta mutta kuinka sitten kävikään….
Matkaseuran saaminen oli ongelma, kun ei muillakaan kavereilla juurikaan rahaa matkusteluun löytynyt. Lehdestä bongasin ilmoituspalstalta seuraavaa; nuori nainen etsii matkakaveria. Päätin soittaa. Puhelimessa vastasi minua muutaman vuoden vanhempi nuori nainen. Hän halusi matkaseuraa omatoimireissulle kuukaudeksi Kreikkaan. Hänelle Kreikka oli jo tuttu maa, oli käynyt siellä useasti.
Tapasimme, tulimme juttuun ja päätimme lähteä reissuun yhdessä. Silloin ei ollut nettiä, missä kätevästi tehdä varauksia. Marssimme matkatoimistoon ja pyysimme kartoittamaan edullisimman tavan päästä Kreikkaan. Matkareittimme muodostui seuraavanlaiseksi: laivalla Turusta Tukholmaan, sieltä junaan. Junalippu oli ostettu reitille Tukholma-Ateena itäblogin maiden kautta. Junalla voisimme matkustaa kahden kuukauden ajan jääden pois halutessamme kaikilla junareitin asemilla ja taas hypätä kyytiin seuraavaan junaan jatkaaksemme matkaa.
Ateenasta takaisin tulimme lentäen Tukholmaan. Tuo olikin minun ensimmäinen lentomatkani. Tukholmasta sitten kotiin laivalla.
Kuukausi reissua, mikäs sen hienompaa. Näistä lomaviikoista pari viikkoa vietimme Katerinissa. Sieltä sitten etenimme muutamaksi päiväksi Volokseen ja lopuksi sitten Ateenaan.
Hotellia meillä ei ollut etukäteen varattuna, vaan uuteen kaupunkiin mennessä kiersimme katsastelemassa tarjonnan. Katerinissa saimme hotellin helposti reissukaverini aiemmin käyttämästä hotellista. Haastellisin paikka hotellin metsästyksessä oli ehkä Volos. Siellä ei meinattu millään löytää vapaita huoneita. Ateenassa taas yövyimme reissukaverin tuttujen luona.
Katerinista muistan sen, että kylässä oli upea hiekkaranta. Siellä vietimme aikaamme ja illat kosteammissa merkissä paikallisissa ravintoloissa sekä diskoissa. Samaa rataa meni Voloksessa. Siellä taisi nuorille paras oleskelupaikka olla kaupungin rantakatu. Ateenassa sitten tietysti kävimme myös pakollisia nähtävyyksiä katsomassa. Sieltä löytyy tuo ainoa julkaisukelpoinen kuva!
Kuten kerroin ei ollut somea, eikä kännyköitä. Yhden ainoan kerran soitin kotiin posterestantesta. Maksuvälineenä oli matkashekit. Melkoista oli pitää matkashekeistä huolta niin, ettei niitä kukaan vienyt.
Melkoinen matka. Matka ei ollut pelkästään matka vaan myös kasvua aikuiseksi. Siksi kai se on sellainen, mihin aika ajoin muistoissa tulee palattua. Ja hetkeksi noihin vuosiin olisikin kiva palata mutta vain hetkeksi, koska kuitenkin elän juuri ja nyt parhainta aikaa elämässäni!
Mutta fyysisesti olisi kyllä joskus melkoista palata Kateriniin tai Ateenaan. Olisikohan nuo kaupungit ollenkaan sellaisia kuin mitä muistaa?
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Vagabonda ja Travellover.
Liity sinäkin mukaan tempaukseen ja jaa reissuinspiraatiota käyttämällä Instagramissa tunnistetta #IGTravelThursday tai #IGTT! Lue tempauksesta lisää täältä.
Minut löydät Instagramista nimellä @matkallalahelletaikauas
Matkalla lähelle tai kauas 
Ihana tarina! Ai vitsi mikä tuuri on käynyt lotossa ja yhtä numeroa vaille! Mahtavaa, että pääsit toteuttamaan reissun. Melkoinen seikkailu varmasti ollut 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Kyllä nuorelle tytölle melkoinen kokemus. Sinä kesänä tuli kasvettua aikuiseksi.
TykkääTykkää
No jopas oli tarina! Luin henkeäni pidätellen, että oletko lottomiljönääri 🙂 Läheltä liippasi, ettei tullut pääpottia, mutta onhan 10 000 mk myös iso raha. Hauska tarina muutenkin matkaseuran löytymisestä ja että reissuun voi lähteä muutenkin kuin lentämällä. Minä kävin teininä Brightonissa kielikurssilla ja menin sinne bussilla.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Siis bussilla Englantiin? No olen kuullut jonkun tekevän sinne matka-autollakin reissun….ei heti osaisi kuvitella.
TykkääTykkää
Mieletön seikkailu ja mieletön lottovoitto! Olisipa ollut hauska, kun olisitkin sanonut voittoa lunastaessa, että anna käteisenä vaan! 😀 Mutta aivan ehdottomasti sun lähteä katsastamaan nuo paikat uudelleen ja fiilistellä mukavia muistoja paikanpäällä!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Paikanpäälle pitäisi mennä, se on totta. Kaiken kukkuraksi pääpotti oli yhden numeron päässä eli sattui olemaan viereinen numero, mietipä sitä!
TykkääTykkää
Oi, mitä muistoja! Olihan kymppitonni markoissakin tosiaan iso summa! Hyvin sijoitettu! Mieti, jos olisit tuhlannut rahat vaikka vaatteisiin – eipä olisi tällaisia muistoja jäljellä. Matkat on kyllä paras tapa käyttää rahat. Pitkäikäinen sijoitus itseen ja onnellisuuteen!
TykkääLiked by 1 henkilö
Totta, paitsi että rahaa matkaan kului vaan murto-osa. Rahaa riittii niihin vaatteisiinkin ja puolet taisin siinä vaiheessa antaa kotiinkin.
TykkääTykkää
Mahtava voitto vaikka jäikin isoin potti yhdestä kiinni – varmasti aivan huikea matka 17-vuotiaalle ja hienoa miten löysit matkakumppanin ja kaikki järjestyi niin hienosti! Ihana reissutarina!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Muistoissa on taikaa. Menneisyys on tie tulevaisuudelle.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiva että jaoit tämän tarinan! aika rohkeaa lähteä tuntemattoman kanssa reissuun, mutta hyvä että kohdallesi osui hyvä tyyppi. Kreikassa kävin muutama vuosi sitten risteilyn muodossa Italiasta ja pidin kovasti. Ainakin merimaisemat ovat todella upeat. Ateenassa hieman ärsytti satamassa pyörineet kerjäläiset, jotka olivat erittäin tungettelevia ja pakko ostaa. Saarilla ei näkynyt niin paljoa kerjäläisiä. Ja kyllähän kerjäläisiä on joka maan kolkassa tiedän, mutta Ateenan satamassa hyökkäsivät oikeen iholle kiinni. Muuten pidin Ateenasta
TykkääLiked by 1 henkilö
Hm aika jännä nuo kerjäläiset. Oliko kreikkalaisia? Tuskin. En kyllä ole siellä nähnyt. Ja aika rauhassa on kyllä saanut kulkea. Mutta kuulin kyllä, että asiakkaista olisi tapeltu huutokisalla Ioanniaksessa. Vaikuttaisiko lama tässä?
TykkääTykkää
Tukholman kautta mekin Ateenan matkustimme 1976, kylläkin lentäen, mutta silloin ei Suomesta pakettimatkoja tehty Ateenaan, vaan saarille ja me halusimme juuri Ateenaan. Lentoja ei muutenkaan ollut kätevästi tarjolla, paitsi pakettimatkoilla, mutta onneksi taisi ollä Tjäreborgin reissulle saattoi osallistua myös Suomesta, vaikka matka Tukholmasta lähtikin. Lautalla sitten Tukholmaan ja sieltä matkaan. Ateenan reissu opetti meille, että Kreikkaan ei mennä elokuussa eikä asuta hotellissa, jossa ei ole ilmastointia 🙂 Sittemmin olemmekin Kreikkaan palanneet lähinnä saarille ja useimmiten purjeveneellä, niin ei ole tuosta ilmastoinnistakaan puutetta!
TykkääLiked by 1 henkilö
Voi ihanat vanhat muistot. Takaisin mekin Ateenasta lensimme Tukholmaan. Eka lentomatka! Kai Ateenassa jo on imastointi hotelleissa. Eri oli varmasti tuohon aikaan.
TykkääTykkää
Kuulostaa kyllä melkoiselta seikkailulta! Hienoa että oli rohkeutta lähteä maailmaa näkemään. 🙂
Mikäli palaat noihin muistojen maisemiin, toivottavasti ne ovat yhtä ihania kun muistat niiden olevan. 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Rohkeutta tuolla nuorella tytöllä oli todella paljon ja elämänjano. Aika näyttää tuleeko palattua.
TykkääTykkää
Mahtava tarina! Kiva, kun jaoit sen. Oli varmasti huikea kokemus 17-vuotiaalle. Itselläkin Kreikka on jäänyt erityiselle paikalle sydämeen, koska se oli minunkin ensimmäinen etelän kohteeni. En ollut käynyt Pohjoismaiden ulkopuolella ennen kuin matkustin 15-vuotiaana Kreikkaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos, ole hyvä vaan! Itse olin tainnut käydä ennen tuota laivareissulla ja ahvenanmaalla.
TykkääTykkää
Tuo on vaatinut rohkeutta! Ei olisi minusta ollut tällaiseen 17-vuotiaana!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Ehkäpä siinä kohtaa alkoi vaan aikuistumaan😀
TykkääTykkää
Mikä mainio tarina: lottovoitto, tuntematon reissukaveri ja kuukaudeksi matkaan. Voin kuvitella miten merkittävää se on ollut 17-vuotiaalle. Ei ihme, että reissukipinä elää yhä☺
TykkääLiked by 1 henkilö
Niinpä 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Ateena on yhä ihana kaupunki. Haluaisin palata vaikka oli vain vuosi sitten kun kävin siellä
TykkääLiked by 1 henkilö
Ateenassa haluaisin itsekin käydä.
TykkääTykkää
Huikea tarina! Ei olisi minusta ollut 17-vuotiaana lähtemään tuollaiselle seikkailulle – vielä tuntemattoman kanssa! Mulla alkoi reissujalkaa kylläkin kutittaa vasta päälle parikymppisenä, enkä lukioiässä tainnut haaveilla matkustavani Tukholmaa ja Tallinnaa pidemmälle 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista! Jostain kumman syystä itselle kaikki kävi jo hyvin nuorena. Olisiko tuo itsenäistymistä?
TykkääTykkää
Kreikka on minullekin sellainen maa jonne haluaisin palata. Kreetalle olen pariin kertaan palannutkin, ja voisin hyvinkin mennä uudelleenkin. Mutta Kreikassa on monta paikkaa vielä näkemättäkin, ja mitä pikemmin sen parempi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Sama juttu. Itselläkin on paljon Kreikassa näkemättä.
TykkääTykkää