Lumoavan kauniin positiivisen energioiden omaavaan Snæfellsnesin niemimaan tärpit

Nyt on Kolmas reissupäivä edessä. Retkikohteeksi olin valinnut Snæfellsnes päiväretken, joka päätyi kotitekoiselle illalliselle hevostilalle. Ja kuten otsikossa sanotaan, löysin myös äärimmäisen rauhoittavan ja hyvältä tuntuvan paikan. Mistä? Odotapa kun kerron.

Ohessa kuva kartasta, mistä näkyy osa niistä paikoista missä kiersimme päivän aikana. Ja niin siinä taas kävi, että päivä oli täynnä ihastuttavaa ja mykistävää luontoa.

Alkumatkan maisemia

Ensimmäisen pysähdyksen teimme jossakin päin alkumatkalla. Paikkaa en merkinnyt ylös mutta näkymät olivat kerrassaan huikeat. Huolimatta siitä, että satoi vettä.

Toisella pysähdyksellä ihmettelimme laavakivipeltoja ja niistä muotoutuneita rosoisia maisemia.

Grundarfjörður

Tuli lounasaika. Pysähdymme paikkakunnan vierailijakeskus-Kirjastoon lounaalle Emil cafeeseen. Tarjolla on kasvis- tai kalakeittoa. Kala on tuoretta ja laitetaan keittoon sekä kypsennetään vasta ostohetkellä. Jos edellispäivänä söin jäätelöä navetassa ja ihmettelin outoa kahvilamiljöötä, niin nyt syönkin lounasta kirjastossa ensimmäistä kertaa elämässäni.

Kirkjufellsfoss

Lounaan jälkeen jatkamme matkaa ja vettä sataa yhä! Ihan pienen matkan päästä näkyy upea Kirkjufellsin vuori. Kamera laulaa ja jo auton ikkunnan läpi, koska edessä on postikorttimaisema.  Vesiputous ja vuori on tuttu Games of Thronesta.

Pikku vinkki: kävelkää polku loppuun asti. Itse en sitä tajunnut!

Saxhóll

Kyseessä on 3- 4000 vuotta sitten purkaantuneen tulivuoren kraateri, jota voi portaita pitkin kiivetä ihailemaan. Huippu on 109 metriä merenpinnasta. Näkymät ovat upeat

portaat ylös

Volaa mitkä näkymät!

Vanha kraateri on huipun vieressäkin

Djúpalónssandurin ranta

Kyseessä on luonnonpuistoalue. Parkkipaikaltamme pääsee kahta eri polkua pitkin mustalle laavakivirannalle. Me valitsemme vasemmanpuoleisen. Parkkipaikalta lähtee muitakin kävelyreittejä. Mutta nyt siis rantaan. Kävelemme polkua pitkin ja yhtäkkiä  eteemme avautuu kaunis mustakivinen ranta. Rannalle päästyä katselen menosuuntaan rannalta. Mustan rannan takana siintää Snæfellsnesin valkoinen vuoren huippu. Upeaa.

Rannalta poistuessa alkaa oma mielikuvitus nähdä peikkoja. Siinä se on kivettynyt trolli!

näetkö sinä otsatukan ja nenän?

Turistikeskus Gestastofa ja Malarrif in majakka

Rannalta emme aja mennä kovin pitkää matkaa, kun pysähdymme taas. Nyt käymme tutustumassa vierailijakeskuksen luontonäyttelyyn ja tietysti se vessataukokin pitää olla. Vierailijakeskuksen vieressä on majakka. Enemmän ihastelen sitä.

Londrangar

Kuvatuimmat kivet?

Arnarstapin kalastajasatama

Tämä on se kylä, johon ihastun. Ensin ihastelemme maisemia näköalapaikalla. Lähden yksin kävelemään rantaa pitkin edemmäs. On hiljaista tai no meren pauhu ja tuuli kuiskii korvaan. Lokitkin kirkuvat jossain mutta muuten on rauhaisaa. Mielettömän hyvä olo valtaa mielen. Ellei bussi odottaisi, lähtisin kävelemään polkua edemmäs. Paikan hyvä energia on käsin kosketeltavissa.

Búðakirkja

Tämä on kuulemma Islannin kuvatuin kirkko. No harvoin sitä näkee mustaa kirkkoa. Kirkko on kieltämättä upealla paikalla.

Hevostilalla Lýsuhóll

Vihdoin on illallisen aika. Tottahan toki ennen sitä pistäydymme hevostallissa ihailemassa islannin hevosia. Käyn vielä katsomassa aitauksessa olevia hevosia.

Sitten syömään. Tarjolla on todella maukas ateria. Pitkän päivän hieno päätös.

Ytri Tungu

Opas on luvannut viedä meidät vielä yhteen paikkaan. Menemme katsomaan hylkeitä. Siellä ne kellivät pikku kivillä.

Paluumatka reykjavikiin saa alkaa. Päivä on ollut mitä upein.