Loma, loma, loma. Tästä se Portugalin seikkailumme alkaa. Olemme illalla yhdeksän aikaan Lissaboniin kentällä. Tilaamamme taksiin pääsemme suht nopeasti. Tilauksen olen tällä kertaa tehnyt bookingin kautta. Hinta-arvio taksille sama kuin uberillä. Kolme kertaa kierrämme hotellia ympäri ennen kuin tajuamme missä hotelli on. Jostain kumman syystä kuskin navigaattori ohjaa korttelin toiselle puolen.
Ensimmäisenä iltana emme jaksa lähteä hotellista minnekään. Nukkumaanmenoaika.
Olemme Lissabonissa kolme yötä, kaksi kokonaista päivää. Toisen näistä päivistä olemme pyhittämässä Sintralle. On siis priorisoitava. Pohdin jopa sitä, että pitäisikö Porton neljästä yöstä siirtää yksi Lissaboniin. Elämä on kompromissien tekemistä. Emme siirrä. Lissabon jää nyt vaan vähemmälle. Nyt siis ruksaamme listalta ne kohteet, jotka ehdottomasti haluamme kaupungissa nähdä.
Kaupunki jakautuu eri kaupunginosiin. Olen hieman pyörällä päästäni näistä osista. Ei ole oikein selvää kuvaa, minne niistä on syytä mennä, sillä jokaisella kaupunginosalla kehutaan olevan oma tunnelmansa. Meille tutuiksi tulevat ainakin Bairro Alto, Chiado, Baixa ja Alfama.
Aamiaisen jälkeen jo ennen yhdeksää starttaamme matkaan. Päädymme kävelemään keskustaan, vaikka hotellin läheltä Marques de Pombal – aukiolta löytyy metropysäkki, jolla olisimme hetkessä perillä. Matkaa AV De Liberdade -katua pitkin on reilu kilometri Rossioon. Kävelemme, jotta saamme hahmotettua ympäristöä, missä olemme. Mikä onkaan maa ja mikä valuutta? Rossiosta ostamme 24 tuntia voimassa olevan päiväkortin (6,40€), joka oikeuttaa kulkemaan ratikoissa, kiskoköysiradoissa, metroissa ja busseissa.
Ratikka show ja se kuuluisa ratikka nro 28
Aikomuksenamme on hypätä tuon kuuluisan 28 ratikan kyytiin, joka kiertää ympäri kaupungin eri kaupunginosien. Emme heti löydä pysäkkiä mutta mieheni huomaa ratikan nro 12, jonka myös kerrotaan kulkevan osittain samaa reittiä. Ratikka on tyhjä. Kuljemme sillä pari pysäkin väliä ja huomaamme ratikan 28. Me hiukan noviisit hyppäämme ulos, koska luulemme, että siinäkään ratikassa ei ole väkeä. Kuinka ollakaan se ei ole vielä lähtöpysäkillä ja ratikkan pysäkillä onkin melkoinen jono. Eka ratikka täyttyy. Pääsemme vasta toisen ratikan kyytiin ja matkamme Alfamaan alkaa. Melkoisia käännöksiä, ylä-ja alamäkiä, kapeita katuja ja romanttisia värikkäitä taloja on matkamme täynnä. Ratikka rutisee ja nitkuu mutta kestää kaiken.
Näköalapaikka da Graca
Summamutikassa hyppäämme pois Alfamassa ja päädymme puolivahingossa pienen kävelymatkan jälkeen kaupungin yhdelle upeimmista näköalapaikoista Miradouro da Gracalle. Lähellä olisi Senhora do Montekin mutta sitä emme tajua lähteä etsimään. Gracan upea miljöö riittää meille tällä kertaa. Istahdamme ihailemaan maisemia ja juomaan lasilliset appelsiinimehua. Loman alkuodotus on lauennut. Olemme löytäneet perille ja edessämme on kaunista katseltavaa.
Castelo de Sao Jorge
Hetken istumisen jälkeen on aika jatkaa matkaa. Seuraavaksi kuljemme kohti Castelo de Sao Jorgen keskiaikaista linnoitusta. Näköalapaikasta ei sinne ole kovinkaan pitkä matka. Seuraamme opaskylttejä. Pääsymaksu sisään on 8,5 €. Maurit ovat rakentaneet Linnoituksen kukkuloille jo 1000 – luvulla. 1200-1500 – luvulla Castelo toimi kuninkaanlinnana. Hovin muutettua uuteen linnaan, linna toimi armeijan leirinä ja vankilana. Linnoitus vaurioitui pahoin vuoden 1755 maanjäristyksessä. Se oli tyhjillään pitkään, kunnes 1938 diktaattori Salzarin toimesta linnoitusta alettiin restauroimaan. Linnoitukselta on upeat näköalat kaupunkiin. Paikasta löytyy myös arkeologinen kaivausalue.
Bussilla alas
Kuljettuamme linnoituksen päästä päähän, päätämme lähteä portin ulkopuolelta lähtevällä bussilla alas takaisin Chiadoon. Bussista noustuamme lähdemme kulkemaan kohti Praca do Comercion aukiota. Lounasaikakin lähestyy. Pysähdymme sopivaan paikkaan lounaalle.
Praca do Comercio
Aukio on melkoinen jättiteos. Suuruudenhulluja ajatuksia on ollut sen rakentajalla. Mutta niin kai se on, että mahtia ja vaurautta on pitänyt muille näyttää jollakin konstilla. Aukio on rakennettu uudelleen tuon 1755 vuoden maanjäristyksen jälkeen. Maanjäristys kun oli nielaissut koko aukion. Aukion keskellä on saippuakuplien puhaltaja. Lapset yrittävät innoissaan tavoittaa kuplia. Itse koitan vangita niitä kameralla. Kävelemme rantaan. Istahdamme hetkeksi ihailemaan Tejo – joen maisemia. Ja aurinko paistaa lämmittäen.
Ascensor da Bica
Haluamme nähdä maailman vanhimman funikulaarin ja nousta sen kyytiin. Vahingossa katson Lissaboniin oppaastamme väärän kiskoköysiradan ja päädymme Ascensor da Bicalle. Tosin monen mutkan kautta, koska emme löydä heti lähtöpaikkaa. Löydämme funikulaarin lähtöpysäkin hiukan kuin vahingossa. Sen alkupää näkyy kartassa mutta emme vaan hahmota, missä pysäkki on. Kadulta sitä ei näy, koska pysäkki onkin ovien takana ja opasteita ei ole.
Etsiessämme käväisemme mm. Pink streetillä. Jälkeenpäin luen sen olevan nähtävyys! Tämä Funikulaari, jonka pitkän etsinnän jälkeen löydämme, on kuljettanut paikallisia vuodesta 1892.
Kyseinen köysirata on luokiteltu kansalliseksi kulttuuriperintökohteeksi vuonna 2002. Se kulkee melkein melkein Tejo -joen varrelta Santa Catarinan halki ylös Bairro Altoon. Funikulaari kiitää ylämäkeen nitisten halkoen ylös ja alas risteileviä katuja. Ylös mennessä funikulaari on täynnä. Alas sen kanssa ei halua mennä kukaan.
Miradouro de Santa Catarina
Ylös päästyämme lähdemme R. Do Loretoa pitkin ensin vasemmalle ja sitten heti vasemmalle Saldanhaa pitkin aina kyseisen kadun päähän. Sieltä löytyy yksi kehutusta näköalapaikoista. Paikka on nuorten suosiossa. Musiikki pauhaa, pari nuorta tanssii. Rytmi tarttuu. Harmi vaan näköalat ei ole kovinkaan kummoiset. Alueella on menossa remontti. Näköalat eivät ole sitä, mitä sanotaan juuri nyt.
Kahvila Aloma
Nyt on kahvin paikka. Loreto-kadun varrelta löydämme kivan pienen kahvilan. Pasteis de nata ja kuppi kahvia, por favor. Kahvilassa istuu paikallinen vanha väki iltapäiväkahvilla. Tunnelma on niin portugalilainen. Omat iberian geenini ovat riemuissaan. Niitä taisi olla minussa n 4 %.
Olemme nähneet paljon. Kävelemme Chiadon lävitse Rossion aukiolle, mistä päädymme metroon ja hotellille. On pienen tauon paikka. Askelmittarissa näkyy reilu 20 000 askelta.
Hetken huomattua me on aika lähteä iltapalalle. Hotellimme vieressä on useita kahviloita ja ruokapaikkoja mutta ehkä ei niitä tunnetuja turistipaikkoja. Päädymme yhteen näistä lähellä olevista iltapalalle. Tulee enemmän matkalla oleva ja seikkailijatunne, koska ollaan enemmän keskellä paikallista väkeä.
Eduardo VII puisto
Iltapalan jälkeen kapuammme Eduardo VII :n ranskalaistyyliseen puistoon. Kun jaksaa kavuta ylämäkeen, eteen avautuu uskomattoman kauniit näköalat Baixaan ja Tejoon.
Kiipeäminen palkitaan upeilla näköaloilla
Ascensores Do Lavra
Koska edellisenä päivänä olimme eksyneet ”väärälle” funikulaarille, päätämme ohikulkiessamme testata vielä sen maailman vanhimman funikulaarin. Tämä Funikulaari on vuodelta 1884. Funikulaarin kyytiin pääse Liberdade kadun ja Praca dos Restauradoresin välistä. Näissä vanhoissa köysiradoissa ja ratikoissa on sitä jotakin. Ne ovat vaan niin suloisia ja täynnä mennyttä aikaa. Kaikki odottavat lähtöä jännittyneenä.
Miradouro de Sao Pedro De Alcantara
Heti ylhäältä löytyy näköalapaikka Miradouro de Sao Pedro De Alcantara, jonka näköaloja käväisemme ylös tultaessa pikaisesti katsomassa. Harmi juttu, täälläkin on jonkinlainen työmaa, joka rajaa näköaloja.
Meidän Lissabon jää tähän, vaikka nähtävää olisi vielä ollut yllin kyllin. Puistoista olisin voinut käydä Parque Florestal de Monsantossa ja siellä olevan barokkipalatsissa. Belemissä emme myöskään käyneet ihastelemassa kuuluisaa tornia. Hieronymyksen Luostari olisi kiinnostanut myös mutta sekin jäi. Tuo Hieromyksen luostari on rakennettu suurten löytöretkien aikaan ja Mm Vasco de Caman kerrotaan hiljentyneen siellä ennen matkojaan. Juuri sen vuoksi olisi kiva ollut käydä paikassa fiilistelemässä tunnelmia. Me seikkailijat😄Kaksi edellä mainittua olisivat olleet Unescon maailmanperintökohteita.
Lisää Lissabonista voit lukea postikortistani: Postikortti maailmalta – terveisiä Lissabonista.
Matkalla lähelle tai kauas 
Lissabon vaikuttaa ihanalta! Portugalissa olen ollut, mutta Lissabon on vielä näkemättä ja ehdottomasti listalla missä pakko joskus käydä. Nuo vanhat ratikat on niin symppiksiä. Toivottavasti ne säilyy katukuvassa vielä niin että itsekin ehdin kyytiin. 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Lissabon oli kyllä ihana mutta odotapas vaan kun päästään Porto osastolle. Ratikat olivat kyllä parasta. Niitä oli Portossakin.
TykkääTykkää
Tehokkaasti käytitte puolitoista päivää Lissabonissa, vauhti oli aikamoinen. Viimeksi kun olin Lissabonissa niin oli Euroviisujen aika ja siksi ehkä paljon ihmisiä joten paljon aikaa meni odotteluun ja jonottamiseen. Museoratikat olivat kyllä sen arvoisiakin.
TykkääLiked by 1 henkilö
Puhuimme jälkeenpäin, että eka päivämme oli ehkä liiankin raju irtiotto. Askelia kertyi ja näkyi seuraavassa päivässä…
TykkääTykkää
On mahtanut euroviisujen aikaan olla väkeä, kun nytkin sitä riitti.
TykkääTykkää
Kyllä Lissabonissa ja Sintrassa ihan varmasti riittää aina väkeä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Huh, paljon olette reiluun päivään saaneet mahtumaan! Itsellä on Lissabon vielä kokematta ja ottaisin mielelläni kaupungille enemmän aikaa – historialliset kohteet, vanhat ratikat ja funikulaarit, maisemat ja vinho verdo kiinnostavat kovasti 😁
TykkääLiked by 1 henkilö
Paljon mahtui ja tässä ehkä hyvä esimerkki, että päivä ei riitä Lissabonille.
TykkääTykkää
Paikkojen nimet unohtuvat nopeasti, mutta kuviesi myötä huomaan nähneeni/kokeneeni useimmat kohteistasi.
Ehdimme kyllä viimeksi(kin) kaupungissa käydessämme myös Belemiin, jonka lähellä olevasta kahvilasta saa kuulemma ne aidoimmat pastel de natatkin, mutta toisaalta niitä saa pienemmällä jonottamisella mistä tahansa muualtakin kaupungissa 🙂
Myös uusi Parque das Nacoesin alue on vierailun arvoinen, jos päädyt toisenkin kerran Lissaboniin:
https://meriharakka.net/2015/03/22/lissabon-parque-das-nacoesin-alue/
TykkääLiked by 1 henkilö
Nuo nimet ovat sen verran vaikeita, että ne eivät jää mieleen. Pastel de natat kannattaa ostaa leipomosta. Silloin kai ovat aidoimmillaan. Kiitos vinkistä, jos se uusi vierailu joskus osuisi kohdalle😀
TykkääTykkää
Kauniin näköistä! Rakastan etelä-euroopan punaista kattomerta. Ja ai vitsi tuo pinkki katu on kyllä nätti!
TykkääLiked by 1 henkilö
Juurikin punaisen kattomerien kuningatar on aiemmin ollut Dubrovnik. Nyt näyttää olevan paha kilpailija tuolla 😀.
TykkääTykkää
Tuttuja maisemia, kaunis rosoinen kaupunki. Mukava fiilistellä omia muistoja samalla, kun lueskelin missä olette liikkuneet. Ratikat ja funikulaarista ovat huikeita!
TykkääLiked by 1 henkilö
Lissabon oli kaunis kaupunki. Se on totta.
TykkääTykkää
Vanhemmat suuntaavat Lissaboniin ja Portoon häämatkalle tässä syksyn aikana, ja olen lähinnä sen takia nyt urakalla lukenut näitä kaikkia Portugali-kirjoituksia. Kivoja vinkkejä tässäkin! Tuo Pink Street tuli itsellekin uutena juttuna, pitää kerätä se samaan menolistaan mitä tässä nyt olen isälle kerännyt, että osaa yllättää äidin hyvillä suunnitelmilla 😀
TykkääLiked by 1 henkilö
Voi ovat kyllä upean maan valinneet häämatkallensa. Onnittelut heille! Odotapas vaan kun pääsen Porton juttuihin. Erityisesti pidimme rantaelämästä mutta myös Dourojoen laaksoon suosittelen tekemään vähintään päiväretken. Siitä juttua myöhemmin. Me vierailimme viinitilalla Pinhaossa ja sinne järjestetään päiväretkiä. junalla menomatka ja takaisin jokilaivalla. Kerrassaan upeat maisemat. Mutta Porto oli muutenkin kaupunki, johon enemmän ihastuimme.
TykkääTykkää
Oi, teillä on ollut ihana yhdistelmäloma Lissabonia ja Portoa, molemmat ihania kaupunkeja, mutta niin kuin sinäkin, minäkin rakastuin Lissabonia vielä enemmän pienempään ja niin suloiseen Portoon. Ja nämä Pasteld de Natat – oh, kuin pala taivasta. Ainakin välillä Lidlistä on saanut näitä (ei tietenkään yhtä taivaallisia, mutta jotain kuitenkin)Portugalin herkkuja. Aika samanlaista reittiä te muuten kuljitte Lissabonissa kuin mekin muutama vuosi sitten. Meillä jäi kyllä funicularit testaamatta. Ja koska miehen varvas oli silloin murtunut, voit aavistaa, mitä tuskaa hänelle nämä Lissabonin mäet olivatkaan…
TykkääLiked by 1 henkilö
Porto oli ihana ja sitten vielä Pinhao, missä yövyttiin. Osaan kuvitella nuo mäet kipeällä vapaalla. AUTS!
TykkääTykkää
Vau miten kattava kattaus Lissabonia! Olen siellä käynyt pari kertaa, silti tuntuu, että nähtävää ja tekemistä riittää useammallekin tulevalle reissulle…
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Ilmeisesti yksi kerta Lissaboniin ei riitä? No totesimme kyllä, että eka lomapäivämme sisälsi liikaa ohjelmaa.
TykkääTykkää