Talvinen Tallinna -mitä kuuluu Tallinna?

Hiukan yllättävästi eteeni tuli viikko vapaata. Jokainen jo kai tietää, ettei tämä mummi jaksa kotona loikoilla. Ja kun vielä sattui Tallinna tarjoamaan majoitusta kin sikahalvalla. Mars matkaan siis. Niin ja olihan edellisestä Tallinnan matkasta jo viisi vuotta. Juttulinkki.

Niin ja minä tässä kirjoittelen talvisesta Tallinnasta, kun on jo maaliskuu on yli puolenvälin ja kevät keikkuen tulevi….

Ihan parasta on reissusuunnitelmat, jotka tehdään lennossa.

Matkajärjestelyä

Aikani reissuvaihtoehtoja katsottuani päädyin tekemään matkavarauksen Ikaalisten matkatoimiston kautta. Reissupaketti sisälsi Tallinkin meno-paluun Tallinnaan ja yön Swizzötellissä. Sen lisäksi ostin junamatkat Turusta Hesaan ja takaisin. Junamatkaan päädyin, koska menin autolla Turkuun ja Turun linja-autoaseman luona on huonosti tarjolla autopaikkoja pidemmän ajan säilytykseen. Juna-asemalla on usein tilaa tähän. Siinä matkasuunnitelma. Hintaa paketilla noin 150 e. Ja niin. Hintaan kuului myös brunssi laivalla mennessä ja pääsylippu Fotografiskaan sekä tietty aamiainen hotellissa. Jälkeenpäin harmittelin, etten ollut ostanut lippuja balettiin. Jonkun hoidonkin olisi voinut ottaa. Tallinnassa olin puolelta päivin ja seuraavana päivänä lähtisin pois klo 16 aikoihin.

Helsingin terminaalissa

Makumatka Tallinnaan on aina paikallaan. Nyt yllättäjänä oli salakappakanakin tunnettu Parrot.

Hotellihuone

Talvinen Tallinna eka päivä

Katsellessani säätiedotuksia ei luvattu mitään upeaa aurinkoista säätä vaan lumisadetta. Siitä huolimatta päätin pääasiassa kulkea ulkosalla etsien uusia tutkimattomia polkuja. Varasin sitä varten enemmän vaatetta niskaan ja ei kun menoksi.

Tulopäivä Tallinnassa kulki seuraavanlaista reittiä.

Olimme edellisellä Tallinnan reissulla käyneet Kiek de Köökissä ja sen vieressä olevalla näköalapaikalla. Jotenkin tuo kulmakunta ja tutkimattomat polut jäivät vaivaamaan mieltä (viiden vuoden harmitus🤣) ja otin tavoitteeksi tutkia tuota aluetta tarkemmin.

Lähdin kävelemään hotellilta kohti vapaudenaukiota ja siitä sitten ortodoksikirkon kautta kaikille kolmelle näköalapaikalle. Eli älä jää Kiek de köökin lähelle Neitsitornille, vaan jatka eteenpäin kahdelle muulle näköalatasanteelle Kohtuotsa ja sieltä Patkulin näköalatasanteelle.

Näihin maisemiin ei kyllästy
Lunta satoi välillä enemmän ja vähemmän

Sen jälkeen laskeuduin alas Pikku jalgia pitkin vanhaan kaupunkiin ja Raatihuoneentorille. Olin syönyt niin tukevan brunssin laivalla, että tässä vaiheessa alkoi vasta kahvihammasta kolottamaan. Nälkä ei ollut, joten päädyin istumaan ja lämmittelemään vanhan kaupungin torin laidalla olevaan kahvilaan kahvikupposen äärelle.

Olin varannut pöydät parista Tallinnan kehutuista ja pidetyistä ravintoloista Parrot ja Crusta. Alkupalat söin Parrotissa ja pääruoan Crussa. Täytyy sanoa, että Parrotin alkupalat veivät uskomattomalle makumatkalle. Harmittikin hieman, että olin varannut pöydän pääruokaa varten muualta. Otin listalta kolme minialkupalaa. Ravintola Parrotissa on myös salakapakka. Tästä keskustelin tarjoilijan kanssa ja he innostuivat tekemään minulle talon suosikkidrinkin maistellessani alkupaloja.

Crussa pääruoalla

Melkoisen hiljainen oli kaupunki, pöydän ravintolaan sai varattua jopa edellisenä iltana. Huhu kertoi, että Parrottiin on jopa kolmen kuukauden jono.

Toisessa paikassa söin pääruokana riistaa. Oli sekin maukas mutta annoksena jo hyvin perinteinen.

Ennen syömään menoa ihastelin vanhan toriaukion valaistuja kuusia ja tein pienen kävelylenkin lähikaduilla. Todella upeiksi on vanhoja taloja restauroitu. Ja jo viisi vuotta on selkeästi muuttanut kaupunkikuvaa. Jälkeenpäin pohdin myös, miksi emme aiemmin ole olleet näillä kulmilla.

Iltasella valaistut joulukuuset toivat hienon tunnelman torille

Tallinnan toisen päivän kruunasi vierailu Fotografiskan valokuvanäyttelyssä Telliskivessä.

Talvinen Tallinna toinen päivä

Tuulesta ja tuiskusta huolimatta nautin Tallinnasta joka solulla. Aamiaisen ja huoneen luovuttamisen jälkeen suuntasin kulkuni kohti Telliskiveä ja Fotografiskaa. En viitsinyt nähdä vaivaa selvittää julkisen liikenteen reittejä ja aikatauluja Fotografiskaan. Päädyin ottamaan taksin. Hiukan uumoilinkin, että mihinköhän kuski minut vie, kun kierreltiin omituisia reittejä ja todella hiljaiselta näytti kulmakunta. Sitten olimmekin jo pihassa.

Telliskivessä on paljon muraaleja

Fotografiska on juuriltaan tukholmalainen, kansainvälisesti tunnustettu valokuvamuseo. Tallinnaan museo on avattu 2019. Nyt nähtävillä oli kolme erilaista näyttelyä: Hassan Hajjajin, Minkkisen ja Nick Brandtin.

Päädyin museolta kävelemään Olevisten kirkolle ja sieltä terminaali B:hen. Melkoinen matka mutta sai katsella upeita maisemia. Telliskiven kaupunginosaan pitää seuraavalla kerralla tutustua tarkemmin. Siellä on paljon ostospaikkoja ja ravintoloita. Ja kaiken lisäksi paikka on hyvin erilainen verrattuna vanhaan kaupunkiin.

Kivat kävelyreitit. Harmillista on se, että vieläkin jäi Tallinnaan paikkoja, joita en ehtinyt näkemään. Eli vierailut kaupungissa tulee jatkumaan….

12 vastausta artikkeliin “Talvinen Tallinna -mitä kuuluu Tallinna?

  1. No ei ollut kallista! Tallinna on aina niin piristävä, sopivan tuttu ja sopivan yllättävä. Hyviä ravintoloitakin riittää Suomea edullisemmalla hintatasolla. Ei näyttänyt olevan juuri ruuhkia, joten ehkä nyt voisi olla itsellänikin hyvä aika mennä Tallinnaan.

    Tykkää

  2. Pohjoinen talvimatkailu on kyllä niin sääriippuvaista. Aikaan ennen pandemiaa ja sotia pyrimmekin sijoittamaan kaukomatkat talvikuukausille, mutta nyt ajat ovat mitä ovat. Loppuviikosta meillä suuntana on Oslo – voi olla kevät – tai voi olla ikävät talvikelit! Tuo Fotografiska on kyllä sikäli kiva kohde, että sinne voi mennä vaikka joka kerta, jos ei nyt ihan joka viikko Tallinnassa käy,

    Tykkää

  3. Tallinna on kyllä kehittynyt ihan huimasti vuosi vuodelta. Kaupunki on kuitenkin itselle edelleen aika tuntematon, vaikka siellä on tullutkin käytyä. Tallinna on kyllä todella tunnelmallinen kaupunki ❤ kiva kun pääsit extempore reissulle! 🙂 Tässä tuli itsellekin aivan matkakuume 😀

    Tykkää

  4. Taitaa kyllä olla niin, että aina jää paikkoja näkemättä vaikka kävisi kuinka monta kertaa. Aina voi mennä uudelleen ja kummasti löytyy sellaista mistä ei ollut koskaan kuullutkaan. Tallinna on kyllä ihanan tunnelmallinen jopa tuossa säässä. Ja aina tulee mieleen nuo kaikki ihanat ravintolat ja kahvilat.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s