Minä rakastan kaikkia maapallomme vanhoja kaupunkeja. Erityisesti kaupungeissa viehättää niiden kapeat varjoisat kujat, vanhat maalaukselliset hiukan rappiokunnossakin olevat rakennukset ja kauniit tunnelmalliset aukiot ravintoloineen. Näissä vanhoissa kaupungin osissa olemme matkallamme törmänneet erilaisiin kapeisiin kujiin. Tässä muutama mieleenpainuvimmista.
Missä kävimme? Millä matkasimme? Mitä kaikki maksoikaan? Hotellit, kulkupelit ja matkustaminen paikasta toiseen ja vähän muuta yleistä. Siinä juttua kerrakseen kesän matkastamme.
Dubrovnik on hyvin moninainen pieni kaupunki. Toisena matkapäivänämme me vietimme iltapäivän Dubrovnikin läheisessä Lokrumin saaressa.
Matkapäivä 4.
Tehdäänpä nyt niin, että kirjoitetaan ensin matkapäivästämme numero neljä ja sitten vasta kolmannesta. Neljäntenä päivänä nousimme purjelaivaan muiden noin 100 hengen kanssa ja lähdimme suuntaamaan purjeemme kohti Elafiti saaria. Elafiti saaret ovat ns pohjoisen alueen saaria.
Matkapäiväkirja päivä 2
Voiko paremmin enää olla? Olemme lomalla. Tämä on ns ensimmäinen varsinainen lomapäivämme.
Näköala aamulla herätessämme ei ole hävinnyt. Se on yhä edelleen siinä edessämme. Niin huoneemme parvekkeelta katsottaessa kuin aamiaishuoneessa.
Olemme edellisenä iltana suunnitelleet ohjelmaa päivälle. Pakkaamme aamiaisen jälkeen tarvittavat tavarat reppuun ja lähdemme kaupungille.
Oli vuosi 2013 kesäkuun alku. Tapanamme on ollut hääpäivämme aikoihin tehdä matkaa jonnekin. Olimme miehen valinnasta päätyneet Kroatiaan ja Splitiin. Viikon aikana ihastuimme Kroatiaan niin paljon, että päätimme palata Kroatiaan vielä uudelleen.
Neljä vuotta on kulunut ja vihdoin tapaamme. Varhain lauantai aamuna nousemme koneeseen. Suora lento Dubrovnikiin, kiitos!
Plitvice, Croatia, 2013
Tästä kohteesta olin ennen matkaamme nähnyt kuvia netissä, missä oli kooste maailman kauneimmista paikoista.
Hvarilla on saari vai oliko se että vaarilla on saari….
Tämä oli Splitin matkamme toinen retkipäivä yhteen sen lähisaarista. Nyt oli vuorossa Hvarin saari.
Etukäteen etsimme tietoa saaresta. Ainoa suomalaisen juttu siihen aikaan löytyi joltain keskustelupalstalta. Joku suomalainen oli ollut purjehtimassa ja rantautunut saarelle. Kehui saaressa olevaa pontikkakauppaa (oik. winery). Ponua ja viiniä sai ostaa omaan täyttöpulloon. Toki sitten löysin hiukkasen muutakin tietoa. Kännykästä käsin tutkailu ei aivan helppoa ollut. Ainakaan sen aikaisella vanhalla versiolla.
Muutama vuosi sitten olimme kesäkuun alussa viikon matkalla Kroatiassa. Majoituimme Splitiin. Sieltä käsin teimme päiväretkiä eri kohteisiin.
Tämä kertomus on siis jatkoa kertomukselle Split -kuinka Kroatia pääsi yllättämään.
Näin haasteen Lähinnä kauempana -blogissa. Hän oli tarttunut Mamma Rimpuilee -blogin #profiilikuvahaaste -haasteeseen, jossa muistellaan menneitä Facebookin profiilikuvia 10 vuoden ajalta. Kati oli kuitenkin muuttanut haastetta niin, että päätyi esittämään omia kuvia eri reissuilta 10 vuoden ajalta.
Koska tykkään näistä haasteista, niin päätin tarttua tähän. Aikani omia facebookin profiilikuvia katseltuani, päädyin samaan ratkaisuun. Minulla kun ei löydy juurikaan matkoilla otettuja profiilikuvia, joten esittelen tässä reissuilta otettuja omakuvia.
Tädin ja tytön matkablogi
Matkalla siellä ja täällä, oppaana ja oppilaana elämän käänteissä
Matkakertomuksia & kokemuksia maailmalta.
Tämä on keski-ikäisen naisen (ironinen) lifestyle-blogi. Samppanjaa, blingblingiä, itsensä kehittämistä ja kaunista elämää.
by Liisa Peltonen
retkihetkiä arjen seassa nautittavaksi
On mentävä kauas nähdäkseen lähelle
