Joskus matkojen suunnittelu on matkaa. Etelä-Afrikan matkaa ihmeteltäessä mieheni tokaisi, jospa mennään samalla reissulla Victorian putouksille. No mikä ettei. Ja niin me lisättiin reissuun putoukset. Kuin pensselillä maailmankarttaan merkiten matkareittiä. Onko mitään järkeä lennellä maasta toiseen jonkun nähtävyyden vuoksi? No on.
Mikä ihmeen Victorian putoukset?
Victorian vesiputous sijaitsee Afrikassa Sambesijoessa Sambian ja Zimbabwen rajalla. Se on maailman ainoa vesiputous, joka on sekä yli kilometrin levyinen että yli sata metriä korkea. Putouksen keskimääräinen korkeus on 100 metriä ja suurin korkeus 108 metriä. Leveydeltään se on noin 1 708 metriä. Se sijaitsee 915 metriä merenpinnan yläpuolella.
Aikanaan Skotlantilainen tutkimusmatkailija David Livingstone saapui 17. marraskuuta 1855 putoukselle ensimmäisenä eurooppalaisena ja nimesi sen kuningatar Viktorian mukaan. Putouksen alavirtaan rakennettiin vuonna 1905 rautatiesilta. Rautatiesilta yhdistää Sambian ja Zimbabwen.
Putouksen seudulla kummankin valtion puolella on kansallispuistot, Sambiassa sen nimi on Mosi-oa-Tunyan eli jylisevä usva kansallispuisto ja Zimbabwessa Viktorian putoukset. Viktorian putoukset kuuluvat maailmanperintökohteisiin.
Tulvakausi on pahimmillaan maalis-huhtikuun. Silloin putouksilla on vesisumua ja se haittaa näkyvyyttä. Marras-joulukuussa putouksilla taas saattaa olla vähän vettä. Kesäaika on paras ajankohta matkustaa vesiputouksille.
Aktiviteetteja alueella on paljon. Voit uida Devils poolissa, lentää helikopterin kyydissä ihastelemassa putouksia yläilmoista, hypätä benji- hyppyä, nauttia illallisesta junan kyydissä, joka vie sinut putouksille jne. Me emme tehneet mitään näistä.
Victorian putoukset Sambian puolella
Hiukan ennen kuin lentokone laskeutuu, näkyy lentokoneessa vesihöyryä noista mahtavista putouksista. Innokkaana nappaan kuvan.
Hotellimme Sambian puolella sijaitsee juuri tuon Mosi-oa-Tunyan kansallispuiston alueella vain vajaan kilometrin päässä putouksista. Onneksemme meidän ei sen vuoksi tarvitse maksaa kansallispuistomaksua tällä puolella. Saamme kulkea alueelle vapaasti. Käymmekin alueella muutamaan otteeseen.
Olemme paikalla huhtikuussa, tulvakauden lopulla ja sen huomaa. Melkoinen vesisumu tulee vastaamme yrittäessä mennä hiukankin lähemmäs. Ja sadetakin olimme jättäneet hotellille. Onneksi on niin lämmintä, että kastuminen ei haittaa.
Oma näkemys on, että Sambian puolen polku ja silta sekä pääsy yläjuoksulle tarjosivat hienommat näkymät vesiputouksille kuin Zimbabwen puoli, jonka näköalapaikat olivat hieman etäällä putouksista. Vai oliko se sittenkin se vesiryöppy, joka esti meitä menemästä lähemmäs saatikka sitten ottaa kuvia.
Victorian putoukset Zimbabwen puolella
Päätämme kiertää putoukset kummaltakin puolelta. Oikeastaan se on pakko tehdä, jos tuonne asti matkustaa. Eihän siinä mitään retkiopasta tarvita, pohdimme, kävellään vain yli rajan ja mennään sisään. Niin me tuumimme ja lähdemme matkaan.
Yksinkertaisesti ilmaistuna asia onkin näin mutta mutta, on se aikaa vievää hommaa. Ennen siltaa käymme leimaamassa passimme, koska poistumme Simbabwesta. Kävelemme yli Sillan Zimbabwen rajatoimistolle, missä on hankittava päiväviisumi 30 euroa. Sillalla kulkee välillä rekkoja, jotka ylittävät rajan. 35 asteen lämmössä tulee odottaessa hiki ja happi meinaa loppua, kun isomman ryhmän viisumeita käsitellään. Alamme jo olla hieman epäuskoisiakin. Kyselemme yhdeltä ohikulkijajoukolta, kuinka pitkä matka putouksille on. Meille kerrotaan, että useampi kilometri. Sitten onneksi kysymme toiselta ryhmältä ja he kertovat, että heti rajanylityspaikan jälkeen. No huh. Jälkeenpäin tajuan, että ensimmäiset taisivat tarkoittaakin itse kaupunkia. Victorian putousten kyljessä on sen niminen kaupunki.
Zimbabwen puolella saamme pulittaa hiukan enemmän kansallispuistomaksusta. Hinta on 25 dollaria per nokka. Alue on huomattavasti siistimpi kuin Sambian kahviloineen päivineen. Sambiassa puistossa on ainoastaan matkamuistojen myyjiä. Me ostamme heti vettä kävelymatkallemme.
Näköalapolku on helppokulkuinen ja putousten varrella on useita näköalapaikkoja. Kierrämme ne kaikki. Putous kuohuu sen verran, että jossain vaiheessa laitan kameran laukkuun, ettei se kastu ja tyydyn kuvaamaan kännykällä. Melkoinen pauhu ja roiske. Putous on kyllä ainutlaatuinen.
Ennen lähtöä piipahdamme kansallispuistoon kahville. Sitten on aika jatkaa matkaa takaisin Simbabwen puolelle ja rajanylitykseen. Hikistä hommaa sanoisin. Mutta tulipa nähtyä maailmaa.
Kerrankin tuli tunne, että nyt on Maalaiset suuressa maailmassa😅.
Matkalla lähelle tai kauas 
Tuolta on kyllä jäänyt mieleen, vaikka syksyllä olimmekin, että vesisuihkua/vesihöyryä oli sen verran ilmassa, että tuntui, että koko ajan on märkä tai ainakin kostea. Meidän Zimbabwen puolen hotellistamme oli näköala tuolle rautatiesillalle ja se oli kyllä jotenkin sen verran hieno näköala, että sitä mielellään olisi katsellut pitempäänkin!
TykkääTykkää
Ilmeisesti vettä sen verran, että kuohuu ympäri vuoden. On teillä ollut hotelli hienossa paikassa!
TykkääTykkää
Nämä ovat hienot putoukset. Käytiin myös molemmilla puolilla, Sambiassa jännin paikka oli Devil’s Pools. Parhaiten koko putouksista taisi jäädä mieleeni kuitenkin tuolla sillalla hyppäämäni benjihyppy, joka kyllä sai sydämen tykyttämään! 🙂
TykkääTykkää
No huh! Me ei hypätty, eikä uitu Devils poolissakaan. Helikopterilentoa katseltiin mutta sekin jäi.
TykkääTykkää
Tämä on kyllä upea kohde! Pakkohan tuollakin olisi päästä käymään. 😀 Hienoja kuvia olet saanut, vaikka vesihöyry ja kosteus varmasti vaikeuttikin välillä putousten luo pääsyä tai joitakin kuvakulmia. Kivan kuuloinen seikkailupäivä muutenkin!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos! Kai tää on niitä kerran elämässä -kohteita
TykkääTykkää
Victorian putoukset on minullakin haaveissa ja molemmilta puolilta ne olisi kiva nähdä. Kuinka pitkä teidän Afrikan reissu oli?
TykkääLiked by 1 henkilö
Reissumme kesti 12 päivää. Näimme todella paljon.
TykkääTykkää
Tämä kohde on omallakin bucket-listalla aika korkealla ja olisi mahtavaa päästä kyllä kokemaan nuo komeat putoukset Niagaran sekä Iguassun -putousten jatkoksi. Aika hauskaa, että päätitte lähteä tänne tuosta noin vaan!
TykkääTykkää
Ekstempore päätökset ovat parhaita. Iguassun putoukset olisivat mielenkiintoinen nähdä.
TykkääTykkää
Vau, on kyllä upean näköistä! Ja mahtavaa, että saitte putoukset mahdutettua reissullenne 🙂 Victorian putoukset löytyy omaltakin haavelistalta, mutta en usko, että se on lähivuosina tiedossa. Joskus sitten 🙂
TykkääTykkää
Olen tyytyväinen. Reissumme oli kaiken kaikkiaan ihan paras! Yksi parhaista.
TykkääTykkää
Kuulostaa ja näyttää upealta reissukohteelta! Tämä on omallakin bucket listalla korkealla, ja olen pohtinut myös yhdistää muita naapurimaita/paikkoja samaan reissuun. Olitteko tyytyväisiä teidän reittivalintaan ja olivatko sisäiset lennot edullisia? 🙂
TykkääTykkää
Ollaan tyytyväisiä reittivalintaamme. Matkan yhteenveto ja hinta löytyy toisesta jutusta. Ostimme matkan matkatoimistolta. En tiedä, mitä lennot maksoivat.
TykkääTykkää
Upeat vesiputousmaisemat! 🙂 Molemmin puolin hienoja kuvia ja kiva kuulla kokemuksia, että kummalta puolelta voisi olla parempi tutustua putouksiin. Olen itse myös samanlainen reissuja suunnitellessa, kaikki mikä näkyy kartalla samalla mantereella, on aina ”ihan vieressä” ja näin ollen pakko nähdä. 😀
TykkääTykkää
Tuolla tavoin mekin. Joskus vaan meinaa tulla ähky. Tuolta Livingstonesta olisi päässyt Choben kansallispuistoon. Nyt jälkeenpäin harmittaa, ettei menty.
TykkääTykkää
Nämä on kyllä niin upeat putoukset, että ne on pakko päästä vielä joskus katsomaan. Hyvä tietää, että se onnistuu tuolla tavalla itsenäisestikin ilman opasta. Kuvauksesi mukaan osaan jotenkin kuvitella tuon kuinka kuumaa ja kosteaa siellä oli, huh!
TykkääTykkää
Suosittelen käyntiä. Muutenkin ventovieras Afrikka tuki näin tutuksi. Kuumaa ja kosteaa sekä ukkosta.
TykkääTykkää
Pitäisi lukea muutkin jutut reissultanne, olen ollut vähän poissa kuvioista. Mutta mahtavalta kuulostaa, eikä tuon pidempi reissu? Putoukset näyttävät hienoilta!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos viestistä! Ole hyvä vaan!
TykkääTykkää