Niin se taas lomaviekko vierähti nopsaa. Juuri hankimme lähtöä ja nyt olemmekin jo kotona.
Saariselkä sijaitsee Inarin kunnassa E-75 tien varrella UKK kansallispuiston kupeessa 250 kilometriä napapiirin yläpuolella. Korkein tunturi Saariselällä on Sokotsti 750 m. Muita tuntureita ovat mm. Kaunispää, Iisakkipää, Kiiltopää, Uskelmapää ja Vuomapää.
Yllättävintä Saariselällä oli se, että tekemistä siellä riittää joka lähtöön ja että kaikki palvelut sijaitsevat niin lähellä. Tai ainakin meitä lähellä :). Ainoa palvelu, mikä taisi puuttua, oli pankkiautomaatti. Mutta rahaa sai nostettua huoltoasemalta tai kaupasta. Tässä TOP – Tekemisiä Saariselällä.
Taas se alkaa vuosi olla lopuillaan. Vuosi 2020 varmasti jää mieleen yllätyksellisenä vuotena. Maaliskuu muutti elämäämme mutta toivottavasti ei kuitenkaan kokonaan pysyvästi vaikka kyllä jotain muutoksia tulee jäämäänkin. Me kaikkihan odotamme, että tilanne normalisoituu ja voimme alkaa elämään juuri kuten ennenkin.
Kesän viimeisenä päivänä elokuun viimeisenä teimme päiväretken Läntisen – Uudenmaan majakoilla. Samana päivänä vierailimme mystisellä saarella nimeltä Jussarö eli suomenkielisteltä nimeltään Jussaari.
On elokuun viimeinen lauantai. Kesän viimeinen päivä. Herätyskello soi viiden jälkeen. Säpsähdän hereille. Tekisi mieli painaa nuppi alas ja painaa pää tyynyyn unia jatkaen. Yhtäkkiä Säpsähdän, mieheni nousee ylös. Hei tämä on se päivä. Tänään lähdetään juhlimaan kesän viimeistä päivää Itämerelle Läntisen Suomen majakkaretkelle.
Turku on petrannut usealla saralla ja on ottanut kunniapaikan Suomen ruokapääkaupunkina. Viimeaikaisten omien ruokailukokemusten ansiosta voin jopa allekirjoittaa tuon.
Seuraavaksi esittelyssä joitakin hyväksi havaitsemiani Turun ruokapaikkoja.
Joitakin niistä on päässyt juuri julkaistun (kesäkuu 2019) White Guide Nordic -oppaan listoille (kts IS:n juttu: Tässä ovat Suomen parhaat ravintolat). Kolmenkymmenen parhaan pohjoismaisen ravintolan joukkoon Turusta pääsi ainoastaan Kaskis. Se loistaa listalla sijalla neljä!
Myös turkulaiset itse äänestävät vuosittain parhaista ravintoloista, lounaspaikoista, kahviloista jne. Linkki turkulaisten suosikkipaikoista kertovaan juttuun löytyy seuraavasta linkistä: Turun ravintoläänestyksen voittajatvoittajat.
Ruokaravintoloista Kaskis on vienyt voiton useana vuonna. Samoin lounaspaikkana Fontana ja kahvilana Cafe Art.
Tämä on Turun aatelistoa. Kaskiksen yksi perustajista on Erik Mansikka, Vuoden kokki, ensimmäinen Suomen Hell’s Kitchen -voittaja ja ravintolayrittäjä. Muina omistajina ovat Simo Raisio ja Salin puolella hääräävä Topi Pekkanen. Ravintola löytyy Kaskenkadulta. Käynnistämme on jo vuosia mutta en saa mielestäni pois syömääni ”maailman” parasta maistelumenuuta viineineen. Ruokailu oli todellinen elämys ja makujen sinfonia, missä jokainen yksityiskohta aina viineistä ruokaan oli huolella mietitty. Harmi juttu, omia kuvia ei ole.
Edellisen sisar. Kivasti ylös ravintolaan, joka sijaitsee entisessä vankilassa, pääsee funikulaarilla (kunhan se saadaan kuntoon). Ravintola on avattu juuri nyt keväällä 2019. Ihan jees mutta ei voita Kaskista. Tiedä sitten, paljonko oli tarjontaan vaikutusta sillä, että olin ostanut ystävänpäivälahjakortin, millä saimme Kakolan pidot puoleen hintaan.
Roster sijaitsee tyylikkäästi Turun Tuomiokirkon kupeessa. Sen yksi omistajista on Kari Aihinen. Paikkoja on niin sisällä kuin ulkona. Ruoka on maukasta ja täynnä uusia makuja. Lisäksi ruassa on hyvä hinta/laatusuhde.
Ludu on saanut itsensä rutistettua turkulaisten äänestämänä Turun ravintoloiden 10 parhaan joukkoon. White Nordic -oppaassa se on päässyt high classic -luokkaan 42. sijalle. Sen maistelumenuuta voin ilomielin suositella.
Tämä on Turun uusi tulokas (avattu keväällä 2019) ja löytyy Kristiinankadulta Hansakorttelin kupeesta. Kiva on välillä pistäytyä syömässä hiukan erilaisia makuja. Gruusialainenkaan ruoka ei petä. Täällä saa maukasta ruokaa viinin kera. Gruusialainen viini valmistetaan alkuperäisellä menetelmällä eri tavoin kuin nykyviinit ja on hyvin täyteläisen makuista. Muista tilata juustolla täytettyä leipää. Annokset suositellaan tilattavan jaettavaksi. Pidimme myös pelmeneistä ja lihapadasta.
Tämä paikka löytyy Turun linnan läheltä. Se on gluteeniton ravintola. Löytyy myös kasvisvaihtoehtoja. Paikassa ei myydä alkoholia. Sisustus on mielenkiintoinen. Myös ulkoa löytyy muutama pöytä.
Tämä pizzeria on toiminut ikuisuuden eli jo vuodesta 1976. Muistan kuinka paikassa joutui pizzaa odottamaan joskus kauankin. Se oli aina tupaten täynnä. Me poikkeamme pizzalle Napoliin aina silloin tällöin. Jotkut asiat ne vaan on ja pysyy.
Apteekkimuseon yhteydessä sijaitseva vanhan ajan kahvila. Kehuvat itseään Turun salaiseksi kahvilaksi. Pöytään tuodaan pieni kuparipannullinen kahvia ja ne tarjotaan ihanasti isoäidinaikaisista vanhoista kahvikupeista. Maukas on omenpiirakkakin kera vanilijakastikkeen. Tarjolla on myös suolaisia vaihtoehtoja. Kaikki ”kotona tehdyn” makuista.
Löytyy Wiklundin yläkerrasta. Tämä on kai se kesän suosituin rooftop baari. Drinkkejä löytyy joka lähtöön. Toki niistä saa maksaa hiukan enemmän kuin normaalisti. Kai ne näköalat pitää jollain tavoin maksaa. Tykkään kyllä maksaakin, koska paikka on erittäin viihtyisä erityisesti kesän ensimmäisenä lämpimänä päivänä.
Tässä ei ole kaikki mutta ne viimeaikaiset hyväksi koetut. Mikä onkaan sinun suosikkiravintolasi Turussa?
Kun juhannusta juhlitaan Suomessa, on tosi suomalaisen mielestä se vietettävä perinteiseen tapaan mökissä. Ja mitä enemmän paikka on pusikossa hyttysten ininän ja muiden luontoäänien lähellä sen parempi. Lisäksi joukkoon kuuluu järven tai meren liplatus. ja näitä vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti.
Maarianhaminassa on tullut käytyä pariinkin otteeseen mutta enpä ole siitä mitään kirjoittanut. Maarianhaminan kaupunki ei ole kovinkaan iso. Se on helppo ottaa haltuun kävellen tai pyöräillen. Maarianhaminanan on esim Suomesta helppoa myös matkustaa, sillä sinne pääsee niin Turusta kuin Helsingistä niin Viking Linella kuin Silja Linella.
Olisiko nyt aika kurkistaa niitä paikkoja, jotka siellä ovat lempikohteitani.
Olen pääasiassa kirjoittanut talkootyöstämme Märketin majakalla. Olisiko nyt aika kirjoittaa muutama sana majakasta ja sen historiasta. Ja tietysti hiukan siitä, kuinka saarelle on mahdollista päästä, jos ei halua osallistua talkootyöhön mutta haluaa vierailla saarella.