Kreikassa saarihyppelyllä -yhteenveto reissusta

Kesällä tekemästäni reissusta Kreikassa, ns saarihyppelystä, on tekemättä yhteenveto. Missä olin, kuinka kauan, mitä tein ja MITÄ kaikki maksoikaan.

Paros – käytännön vinkkejä

Kirjoitin taannoin jutun käytännönvinkeistä Miloksen saarelle. Pohdin kirjoittaako samanlaista juttua Paroksesta, koska osa voi olla saman toistoa. Kirjoitan silti. Milosta ja Parosta ei voi sanoa samanlaisiksi. Milos on pieni ja uinuva hiljainen saari, kun taas Paros on selkeästi vilkkaampi. Miloksella on tarjolla koskemattomia rantapoukamia ja pieniä kyliä venevajoineen. Paroksella on myös rantoja, upeita sellaisia, toinen toistaan erilaisia. Paroksen kylien Paroikian, Naoussan ja Lefkeksen vanhat kaupungit ovat upeita. Täynnä pieniä kujia valkoisine taloineen. Niihin voisi eksyä vaikka loppuelämäkseen. Sanotaan, että jokainen Kreikan saarista on omanlaisensa. Se on totta. Esimerkiksi kummassakin saaressa Paroksessa ja Miloksessa on kuumaisemia, mutta nekin ovat hyvin erilaisia. Upeaa luontoa on kummassakin saaressa tarjolla runsaasti, puhumattakaan saaren omanlaisista kylistä.

Milos – joitakin käytännön vinkkejä Milokselle

Kesällä saarihyppelin Kreikassa. Tai siis, jos sitä voi kutsua siksi, koska kävin vain kahdella saarella lähtöpisteenä Ateena. Ensimmäinen saari, missä vietin neljä yötä oli Milos. Tunnelma oli katossa, pääsin vihdoinkin matkaan. Erityiseksi matkan teki myös se, että pääsin saarelle, mistä olin vuosia katsellut upeita kuvia. Kirjoitin joku aika sitten jutun fiiliksistä Miloksella. Tässä nyt tuon jutun lisäksi joitakin hyväksi havaitsemiani vinkkejä Milokselle matkaaville.

Blogini on jo 6 – vuotias!

Siitä on jo kuusi vuotta, kun elokuun alussa lähdin ensimmäiselle soolomatkalle. Muuten toki oli reissattu mutta ei yksin. Matkakohteena oli Gdansk. Ensimmäisen reissukuvauksen kirjoitin paikan päällä mutta jälkeen päin tuunasin sen uuteen uskoon ja siirsin sen Blogspotista, minne ensin alkuun juttuja kirjoittelin, tänne WordPressiin. Juttulinkki: Minilomalla Gdanskissa ja Sopotissa.

Kansikuva on Mossalasta saaristosta.

Gdanskissa

Koronakäytännöt Kreikkaan matkatessa -mistä saan tietoa ja miten kaikki tapahtui kesällä 2021

Olin Kreikassa kesä-heinäkuussa 2021. Vaikka suositukset koronan suhteen elää koko ajan, silti yleisön pyynnöstä kirjoitan käytännöistä maahantulosta, pois lähdöstä ja siitä, mitkä olivat käytäntöjä lauttamatkustuksessa, siirryttäessä saarelta toiselle. Tässä siis otteita viranomaissivuilta käytännöistä ja siitä, miten itse koin kaiken.

Pikavisiitillä Ateenassa

Saarihyppelyni Kreikassa alkoi ja päättyi Ateenasta. Mitä ehdinkään tehdä siellä yhden illan ja iltapäivän aikana? Tai siis kannattaako ylipäätään lyhyeksi aikaa edes mennä Ateenaan, vai onko sittenkin järkevämpää jäädä joko lentokentälle tai edetä jo Pireaukseen, mistä lautat yleensä lähtevät.

Tunnelmapaloja Parokselta – olit sittenkin!

Miloksella olemiseen ja letkeään elämään alkoi pikkuhiljaa tottua. Kuitenkin edessä oli saaren vaihto. Lautta Parokselle lähti satamasta 8 aikaan aamulla ja matkan kestäessä pari tuntia oltiin jo Paroksen satamakaupungissa Parikiassa.

Oi Milos minkä teit! – Tunnelmapaloja Milokselta

Kotona. Nyt on aika muistojen. Kerrataan tässä kohokohtia ja fiiliksiä Milokselta.

Postikortti Ateenasta

Täh, mitä? Nyt kyllä huijaat! Et sinä voi missään Ateenassa olla. Korona ja kaikki. Ei vielä saa matkustaa tai ole turvallista mennä minnekään. No pahoillani olen. Kun 3.6. Sain toisen rokotuksen, päätin, että jos ei oireita tule piikistä, lähden jonnekin, minne voi matkustaa ja on turvallista matkata.

Saariston pieni rengasreitti sähköpyöräillen

Olemme yli kaksikymmentä vuotta asuneet saariston pienen rengasreitin varrella ja vasta nyt saimme aikaiseksi lähteä kiertämään sitä pyörillä. Toki autolla reittiä olimme kiertäneet ja joitakin pätkiä sieltä täältä. Tässäkin siis pätee se, että lähellä on liian kaukana.