Taas se kesä meni. Nyt fiiliksissä, koska k…….

Kohta on lokakuu ja voi taas todeta ties monennenko, että joko taas se kesä meni jo? Tämä kesä jää varmasti kaikkien mieleemme, kuten koko vuosi, erikoisena ja poikkeuksellisena vuotena. Vuotena jolloin pidettiin etäisyyttä, vältettiin ihmismassoja ja uskaltauduttiin kenties hieman liikkumaan edes kotimaassa vältellen matkustamista. Pieni virus tuli ja muutti koko maailmaa. Pitää paikkansa väite, että yksikin pikku juttu voi muuttaa maailmaa.

Pikavisiitti Kristiinankaupunkiin, joka olisi ansainnut enemmän

Olemme kotimatkalla Vaasasta. Matka eteläiseen Suomeen on pitkä ja siksi on syytä pitää taukoja. Meidän taukopaikaksi valikoituu idyllinen Kristiinankaupunki.

Kaupunki alkaa lähestymään heti sillan (vanha kivisilta) ylityksen jälkeen. On lauantai iltapäivä ja kaupungilla vielä kuhinaa. Auton saamme parkkiin kauppatorin reunaan. Se on lähellä päänähtävyyksiä. Olin etukäteen vilkaissut ennen kaupunkiin tuloa, minne lyhyellä visiitillä kannattaa suunnistaa.

Vaasa ja Merenkurkun alue päivässä

Kun on aikaa, on koti – Suomessa mukava tehdä spontaanisti päiväretkiä jonnekin lähelle. Tällä kertaa kohteeksemme valikoituu Vaasa. Jostain kumman syystä Porista ylöspäin oleva rannikko on jäänyt melko vähäiselle. Ohi on ajettu ja jossain kahvilla pikaisesti pistäydytty mutta ei sitten muuta.

Olin jo keväällä koronan vuoksi varamatkakohteeksi Norjan matkalle valinnut reissun Kokkola-Vaasa-Pori reitille. Norja avautui ja kyseinen rannikkoreitti siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Tai siis aivan hamaan, koska Vaasaan sentään pääsimme. Ja vaikka Vaasassa olimme,  jäi meille sillä seudulla vielä paljon nähtävää.

Yhteenveto Norjan road tripistä

Kesäkuussa, kun korona antoi myöden, olimme Norjan rajalla ensimmäisinä norkoomassa Norjan rajan ylitystä. Nyt on jo syyskuun alku. Matkasta on juttua riittänyt mutta olisiko siis aika tehdä tilinpäätös matkasta ja todeta mm. mitä matkamme oikein maksoikaan.

Blogisynttärit 5- vuotta matkoja ja hetkiä

Ihan oikeasti, miten aika kuluukaan nopeaa. Jopa niin nopeaa, että tärkeä etappi meinaa unohtua. Mikä etappi? No tässä on tullut kirjoiteltua 5 – vuotta tätä blogia. Syntymäpäivä oli elokuun alussa mutta haittaako se, että tästä vasta nyt kirjoittelen. Melkoinen matka. Kohta tämä saitti saavuttaa jo kouluiän! No mutta jospa ensin vielä mentäisiin eskariin 🙂

Fv17 Helgelandskysten – Norjan kauneimpia maisemareittejä

Kun muut suomalaiset reissasivat aivan pohjoisessa Norjassa, me ajoimmekin etelään päin Norjaa ja kuljimme yhden maan kehutuimman maisemareitin Helgeland -rannikkoreitin ns kansallisreitin eli fv17 -tai Fylkesvei 17 -tien. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. 

Norjassa näitä upeita kansallisreittejä on 18. Tämä on siis yksi niistä.

Mitä nähtävää ja tekemistä reitillä on? Kannattaako sinne ajaa? odotapas kun kerron.

Torghatten Brønnøysundissa

Viimeinen Norjassa vietetty yö on edessämme. Olimme taas ajaneet päivän verran upeaa Helgelandin rannikkotietä numero 17. Brønnøysund viimeinen yöpymispaikkamme lähestyi. Olimme varanneet yön suhteellisen uudessa hotellissa Torghattenissa. 

Puutalojen lumoa Mosjøenissä

Helgelandskystenin fv17 (fylkesvei) tie on 630 km pitkä. Se kulkee Bodøn ja Steinkjerin välillä. Reitti on sen verran pitkä, että yhdessä päivässä sitä ei ajeta. Tarkemmin tästä reitistä kerron lisää myöhemmin.

Kun ajoimme kyseistä reittiä, pysähdyimme yöpymään Mosjoensiin. Kaupunki ei aivan tien varrella ole mutta on poikkeamisen arvoinen.

Svartisen – Norjan toiseksi suurimman jäätikön reunalla

Oli aika vaihtaa maisemia. Olimme etukäteen suunnitelleet, että ajamme Helgelandin rannikkoreittiä toisesta päästä toiseen. Tätä tieosuutta kutsutaan yhdeksi Norjan kauneimmista autoreiteistä. Tästä reitistä kirjoitan hiukan tarkemmin myöhemmin.

Road trip Lofooteilla – kyliä, rantoja ja luontoreittejä

 

Lofootit yllättivät ja shokeerasivat minut kauneudellaan. Saariryhmittymän kauneus oli läsnä kaikkialla. Jylhät maisemat, kesäkuussa vielä lumihuippuiset vuoret ja pienet värikkäät kalastajakylät olivat jotain todella upeaa. Luonto saarella on läsnä vahvasti joka hetkessä. Lisäksi matkamme ei-sesonkiaika (korona myös) loi oman mystiikkansa hiljaisuudellaan. Juurikin sopiva paikka loman alkuun.