Seili – saariston aatelistoa

Seilin saari taitaa olla liian lähellä mutta silti kaukana. Keväällä 2020 olin lukenut saarella olevan uudenlaista pöhinää. Nyt tarjolla on opaskierroksia päivittäin, eikä vain erikseen ryhmille varatessa, uusi ravintola jne. Jokunen vuosi kun kävin siellä, kulkea sai hyvin omatoimisesti ilman erityisiä palveluja. Esimerkiksi kirkko oli avoinna kelle vaan. Nyt kirkkoon pääsi vain opaskierroksella. Saarella ei ollut juurikaan palveluita.

Ja nyt ilokseni saan keväällä lehteä lukiessa taas todeta, että toimintaa kehitetään edelleen. Ennen vaikeasti tavoitettavissa olevalle saarelle on lisätty jatkoyhteyksiä. On avattu uusi yhteys saarelle. Tulevana kesänä 2021 on mahdollisuus hypätä Seiliin vievään lauttaan Rymättylän Röölästä. Nyt voikin todeta, että saarelle pääsee useasta paikasta. Sinne pääsee Röölän lisäksi Rymättylän Hangasta, Nauvosta ja Turusta. Tämä on edistys ja lisää jälleen mahdollisuuksia saariston rengastien reitille.

Edessämme on kesäkuun alussa pieni rengasreitti polkupyörillä Rymättylästä. Pitäisikö hyödyntää uutta yhteyttä?

Mutta siis, miksi Seiliin kannattaa sitten matkustaa?

matkalla Seiliin
Näkymää vierasvenesatamalle päin

Historiaa

Saarella on mielenkiintoinen ja samalla surullinen historia. Se kiinnostaa ja antaa saarelle oman leimansa. Ehkäpä hieman surumielisenkin. Erityisesti menneessä saarelle antaa piirteensä se, kuinka saarelle joutuneet eivät koskaan päässeet sieltä pois. Ja entäs ne ihmiset tarinoineen, joita siellä on aikojen saatossa elänyt. Ne hyljätyt ja parantumattomat.

Saarella kerrotaan olleen elämää jo kauan sitten esihistorialliselta kaudella 5 000 vuotta sitten. Nimi Seili tulee hylkeestä. Saari on ollut hyvä hylkeenpyyntipaikka. Viime kesänä saaressa käydessä osallistun opaskierrokselle ja opas näyttää meille mm. uhrikallion.

Saari muistetaan sen sairaalasta, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf määräsi saarelle perustettavaksi 1619 leprasairaalan. Sittemmin se on toiminut sairaalana aina 1900 – luvulle asti. Seilin mielisairaala lakkautettiin saaren viimeisenä sairaalana vuonna 1962.

Viimeisinä vuosina yliopiston omistamana saari on pyhitetty tutkimuksiin. Ja nyt se on vihdoin avautunut turisteille.

Uhrikalliolla

Opaskierros

Olen ilmoittanut itseni opaskierrokselle. Sille voi ilmoittautua verkossa saaren sivustolla tai paikan päällä. Opaskierros alkaa saaren yhteisalussatamasta. Kierros alkaa sopivasti hieman sen jälkeen, kun lautta on saapunut rantaan.

Reilun tunnin kierrämme oppaan kanssa saaren mielenkiintoisimmissa paikoissa. Samalla opas kertoo saaren elämästä menneillä ajoilla. Mielenkiintoisia paikkoja ovat mm saaren kirkko, itse sairaala ja sen ympäröimät rakennukset sekä ihan vaan saaren luonto. Lisäksi opas kertoo henkilöistä, joita saarella on asunut niin hoitajista kuin potilaista.

Mielikuvitus laukkaa. Itsekin olen lukenut muutaman saaresta kerrotusta kirjasta. Missä nuo henkilöt ovatkaan saarella kulkeneet ja kuumia kylpyjä ottaneet hoitomuotoina.

Alla listattuna muutama saaren helmi kuvin varusteltuna.

Saaren helmet

Sairaala

Sairaalaan pääsee sisään tutustumaan. Siellä voi ihmetellä, minkälaista elämä sairaalamaailmassa on joskus ollut. Aikaisemmin en sairaalassa olekaan käynyt.

Saaret ovat olleet erillään. Nykyinen sairaalarakennus eli hourula on rakennettu 1800 – luvun alussa. Spitaalisia ei hoidettu tällä ns pääsaarella vaan erillisellä pienemmällä saarella, missä kirkkokin on sijainnut. Maan kohoamisen yhteydessä saaret ovat yhdistyneet. Spitaalisten asuintaloja ei enää ole olemassa.

Seilin hospitaali, nykyään ravintola ja museo. Ruokailemaan pääsee rakennuksen pihapiirissä ja sisällä
Kirkko

Kirkko kiinnostaa minua eniten. Siinä on henkeä. Ensimmäinen kirkko on rakennettu jo 1620 – luvulla mutta isovihan jälkeen se todettiin niin huonokuntoiseksi, että tilalle päätettiin rakentaa uusi 1733.

Kirkon hautausmaalla kannattaa piipahtaa myös. Sieltä löytyy usean eri tarinoissakin olleiden hautapaikat.

Seilin kirkko
Spitaalisten puoli
kirkon hautausmaa
Maatila

Saari on aikoinaan ollut hyvin omavarainen. Sairaalan lähellä on maatila. Fogdeby nimistä maatilaa on viljellyt jo 1500 – luvulla Ruotsin kruunun vallan aikana kaksi talonpoikaa ja sen jälkeen maatilalta on tuotettu mm sairaalaan ruokatarpeita.

Maatilan rakennuksia. Saarella kuvattiin parasta-aikaa elokuvaa.
Luonto

Seilin luontoa on ajan saatossa muovannut asutus. Lehmien laiduntaminen yms. Se kuuluu NATURA alueeseen.

Seilin nykyinen luonnonympäristö voidaan jakaa kolmeen osaan: lehtomaiseen ja rehevään eteläosaan, avoimeen ja perinnemaisemien täyttämään keskiosaan sekä karuun, havupuuvaltaiseen pohjoisosaan. Harvinaisimpia luontotyyppejä Seilissä ovat laajat pähkinäpensaslehdot saaren eteläosassa sekä kalliokedot saaren keskiosassa.

Seilissä tavataan muiden muassa ketoneilikkaa, amiraaliperhosia, neitoperhosia, pohjanlepakkoja ja vesisiippaa.

Kirkon takana kohoaa Myllymäki, jonka laelta tarjoutuu upeat näköalat.

Saaren lehmiä
Kukkineet jänölaukat

Käytännön vinkkejä

Kuinka saarelle pääsee?

Saari on sopivasti saariston pikku- ja ison rengasreitin varrella. Sinne pääsee lautoilla Nauvosta, Rymättylän Röölästä, Hangasta tai Turusta. Ja tietysti omalla veneellä!

Huomaa, että saarelle ei pääse autolla. Auto tulee jättää lähtöpihteeseen ja näin tehdä saarelle erillinen matka.

Östern kulkee välillä Hanka- Nauvo

Lisää tietoa saaresta ja sen palveluista löytyy mm. www.visitseili.fi

Tai tietoa saaresta: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Seili

ja lautta-aikataulut https://www.visitseili.fi/fi/yhteysliikenne/

Majoitus ja ravintola

Saarella voi yöpyä. Sieltä löytyy myös ravintola, josta saa lounasta. Lisäksi saarella on kioski. Lisätietoa yöpymismahdollisuuksista ja ravintoloista sekä muista palveluista löytyy Visit Seilin sivuilta.

OPASTUSTA

Saarella on opaspalvelut. Lisätietoa löytyy Visit Seilin sivustolta.

Oletko käynyt Seilin saarella? Mitä pidit?

15 vastausta artikkeliin “Seili – saariston aatelistoa

  1. Joskus veneilyvuosina tuli Seilinkin laituriin pysähdyttyä. Tuon vanhan punaisen kirkon ja sitä ympäröivän hautausmaan muistan, tuota uudempaa rakennusta pääsi ilman opastusta silloin katsomaan vain ulkopuolelta. Noiden palveluiden kehittämisen myötä pitäisi ehkä miettiä uusintaretkeä Seiliin.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiitos hienosta esittelystä. Kiinnostaa. Pyöräily on meidänkin tapa tutustua paikkoihin, mutta olemme vähän haaveilleet sellaisesta tavasta tuon saariston rengasreitin suhteen, että ajaisimme polkupyörät auton perässä ja pyöräilisimme pysähtymispaikoilla. Ei oikein kiinnosta ajella autoteillä. Ilmeisesti reitillä ei kuitenkaan erillisiä pyöräteitä ole? Aila

    Liked by 1 henkilö

  3. Tuo on kiinnostava saari, joka tuli itselleni aikoinaan tutuksi Jenni Vartiaisen kappaleesta. Ehdottomasti tuonne pitäisi mennä oppaan kanssa, sillä saarelle mahtuu varmasti paljon kiinnostavia ihmiskohtaloita kerrottavaksi.

    Ehdottomasti olisi kiinnostava käydä seuraavalla Turun-matkalla.

    Liked by 1 henkilö

  4. Tännekin haluaisin! Tiedätkö miten pääsisi ilman autoa/pyörää liikkumaan saariston rengastiellä? Siis onko bussiliikennettä ollenkaan?
    Ystävä kävi viime kesänä Seilillä ja tykkäsi. Musta olis ihana olla yötä, että pääsis vielä paremmin paikan tunnelmaan. Vaikka voihan se tunnelma olla vähän surullinenkin historiansa vuoksi. Katja Kallion Yön kantaja kertoo naisesta, joka joutuu tälle saarelle. Hyvä kirja!

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s