Oi Milos minkä teit! – Tunnelmapaloja Milokselta

Kotona. Nyt on aika muistojen. Kerrataan tässä kohokohtia ja fiiliksiä Milokselta.

Ensitunnelmia saarelta

Yhden Ateenassa nukutun yön jälkeen varhain aamulla haki taksi minut sovitun mukaisesti hotellilta(ovat täällä kyllä täsmällisiä) ja lähti kiidättämään minua kohti Piraeuksen satamaa. Lauttayhtiön suosituksen mukaan satamassa tulisi olla tunti ennen lähtöä. Matka meni sutjakkaasti, koska ruuhkaa ei ollut. Satamassa piti vaihtaa tilausvahvistus lopuksi ja täyttää koronakaavake. Ja sitten olimmekin laivassa.

Olin saanut hotellista eväät mukaani ja aika kului kivasti niitä syödessä ja kirjaa lukiessa. Sitten olimmekin saaressa. Lämmin tuulahdus otti tulijat vastaansa. Kello läheni puolta päivää. Päädyi jäämään kahville ennen hotellille menoa sataman lähellä olevaan rantakuppilaan.

Jee vihdoin lomalla, vihdoin saaressa, josta talven pimein kylminä tunteina olin saattanut vain unelmoida. Imin aurngonvaloa ja ensi tunnelmia itseeni. Lauttaliikenteestä ja matkustajavirrasta johtuva häly alkoi vaimeta.

Hotellin olin varannut Adamantaksesta melko läheltä satamaa ja sen lähellä olevaa uimarantaa.

Saarella asuu noin 4 800 asukasta. Saari on melko pieni. Sen ajaa helposti päästä päähän. Milokselta löytyy noin 70 erilaista rantaa. Saaresta saa parhaiten kuvan kun on autolla ajellut saarta ristiin rastiin ja tehnyt edes yhden veneristeilyn. Autenttisuus ja se, ettei saarta ollut turistit täysin kansoittaneet ihastutti kovin. Sen pienet erilaiset kylät olivat suloisia postikortteja. Miloksen olin valinnut kohteeksi Klimasta näkemäni kuvan perusteella🤩

Adamantas -elämäntäyteinen satamakaupunki

Saaren ruuhkaisin alue, satamakaupunki. Kiipeä kaupungin kukkulalle, missä on kirkko, ihastelemaan näköaloja tai vaeltele rantakatua pitkin ja istahda hetkeksi jollekin rannan läheisyydessä olevista ravintoloista. Iltaisin satama täyttyy veneistä ja ravintolat ihmisistä. Ihan kuin kylä heräisi eloon päivä unestaan.

klima -maisemamaalarin unelma

Mitä lähemmäs Klimaa tullaan, sen kapoisammaksi käy tie. Vastaantulevia autoja on väistettävä jonnekin levennykselle tai ne väistävät meitä. Vaivoin saan pidettyä suuni kiinni, etten ala pahimmissa kaarteissa kiljua. Kylä on pieni. Aivan rannan läheisyydessä olevat vanhat kalastajamajat ihastuttavat. Laineet yltävät välillä melkein asutuksiin saakka. Minultakin kastuu jalat laineiden yhtäkkiä iskettyä rantaan. Ennen auringonlaskua, jota kehutaan yhtä kauniiksi kuin Santorinin, käyn syömässä kylän ainoassa tavernassa. Tarjolla on tuoretta kalaa. Taas kerran saan yhden illan viettää aikaani postikortissa. Ja auringonlasku, on se vaan upea.

Plaka -kylä menneisyydestä

Tottahan toki vanhan historian ystävän on päästävä saaren vanhaan kaupunkiin. Saaressa olisi ollut myös amfiteatteri ja katakombit. Ne sijaitsevat Trypitissä. Niille en nyt mene, koska varaamani retki peruutetaan viime tipassa. Yksin kun en viitsi niitä lähteä tutkimaan. Ehkä pääsen niille sitten seuraavalla kerralla. Bussi jättää meidät kylän laitamille. Ennen vanhaan saarilla kylät rakennettiin saarien korkeimpaan kohtaan. Olivat näin suojassa rosvoilta ja ylhäältä käsin oli helpompi puolustautua. Siitä suunnistan pieniä kapeita kujia pitkin kohti kirkkoa. Kehutaan, että siellä on upea aurongonlasku-/näköalapaikka. Saharan pöly estää näkemästä auringonlaskua mutta ei näköaloja. Tovin ihastellen niitä ja suunnistan kulkuni kylän yhteen tavernoista. On päivällisaika. Jälleen kerran syön jotain erittäin herkullista: lihapullia ja spagetti kera merenelävien.

Plaka ja näköalapaikan kirkko. Justin Bieber oli käynyt vaimonsa kanssa edellisenä päivänä kuvauttamassa itsenä samassa paikassa.
Pollonia -rantaelämää kaupungissa

Vuokraan auton päiväksi. Saranikon ranta kiinnostaa. Sen kerrotaan muodostuvan valkoisesta kalkkikivimuodostelmista ja pienestä hiekkarannasta. Lämpötila on 36 astetta jo aamupäivällä 11 aikaan. Hotellin omistaja varoittelee kuultuaan aikeistani, että sillä kuumuudella rannalle ei ole järkevä mennä. Sen tajua kin kun käyn siellä kääntymässä. Hikikarpalot otsalla kävelen lähimmälle näköalapaikalle usean muun kanssa. Ihastellen hetken näköaloja ja kivimuodostelmia. Se taitaa riittää. Hetken mielijohteesta päätän jatkaa matkaa Polloniaa yhteen saaren kylistä. Tie johtaa minut Pollonian keskustaan ja sen rantamille. Päätän jäädä loppupäiväksi Polloniaan viettämään rantaelämään. Auringonoton välissä käväisen syömässä. Simpukat ouzo fetakastikkeessa vievät minut taas ruokataivaaseen.

Sarakinikon kuumaisemissa
Pollonia
Ja ne simpukat
veneretki rannikolle

Yhtenä päivänä osallistun veneretkelle. Ainoalle, mitä on enää tarjolla. Retket kun on loppuunmyytyjä ja onnistuin jotenkin tyrimään oman aiemman varaukseni. Puolipäivää ihastelemme läntisen rannikon vulkaanisia maisemia, poukamia, joihin voi piipahtaa uimaan ja upeita luolia. Pääetappimme on Kleftiko – ranta. Siellä aikanaan merirosvojenkin kerrotaan majailleen.

Agia Kyriaki beach
Kleftiko beach

Tiesitkö muuten, että Venus-patsas on Milokselta?

Upea pieni saari, johon oli hieno rantautua lomatunnelmien alussa. Täynnä letkeää oloa, lämpöä, merta ja aurinkoa.

Oletko käynyt Miloksella? Mitä pidit? Mikä oli sinun lempipaikasi?

Illan kyläparlamentti kokoontuu 🙂

19 vastausta artikkeliin “Oi Milos minkä teit! – Tunnelmapaloja Milokselta

    1. Suosittelen pistäytymään Ateenassa. Aegean Airlines vaan on klo 18 Ateenassa, joten mennessä ainakin tällä hetkellä yhden yön pysähdys jää lyhyeksi. Kotimatkalla ehdin sentään olemaan siellä puoli päivää. Ensi kerralla voisin olla Ateenassa pidempäänkin.

      Tykkää

  1. Hienoja kuvauksia ja kuvia upeasta Kreikan saaresta! Kreikka ja varsinkin saaristo on meille ollut aina mieluinen. Muutaman kerran sinne on päässyt käymään ja heti mennään, kun vain tilaisuus tulee.
    Upea auringonlasku!
    Onko Miloksella tiet pieniä ja paikoin heikkokuntoisia sekä parkkipaikat kuin kuopille kaivettuja kivipeltoja?

    Liked by 1 henkilö

  2. Kreikka on meilläkin ollut nyt ”täysin rokotettuina” mielessä, mutta olemme vielä jääneet odottelemaan: toisaalta Suomen kesä on parasta aikaa Suomessa ja pahimmillaan Kreikassa on kesällä todella kuuma. Tosin saarilla taitaa useimmiten sentään tuulla edes vähän, mikä saattaisi hellittää tilannetta. Ehkä vielä tänä(kin) syksynä Kreikkaan – edellisestä syksystä onkin jo pari vuotta 🙂

    Tykkää

  3. Ihanalta näyttää ja kuulostaa! Edellisestä Kreikan matkasta on jo aikaa ja mantereella en ole koskaan käynyt. Ateena oli mielessä jo ennen k-ronaa, ja nyt on alkanut houkuttelmaan entistä enemmän. Sieltä olisi kiva pistäytyä jollain saarella.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s